Asiainhoitajan kirje pääsiäisen kolmen pyhän päivän vietosta
Helsingissä 7. huhtikuuta 2020
Rakkaat kristityt!
Olemme aloittaneet tämän vuoden pyhän viikon ja lähestymme pääsiäistä. Ohessa julkaisemme dekreetin, jonka Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio on laatinut tämän vuoden poikkauksellista aikaa varten. Valitettavasti emme voi osallistua niihin liturgisiin viettoihin, jotka ovat meidän uskomme keskipiste ja lähde.
Haluaisin kuitenkin rohkaista kaikkia teitä. Tämä on todella vaikeaa aikaa meille kaikille. Mutta juuri nyt uskomme voi olla se kallio, johon nojaudumme ja joka voi kantaa meitä eteenpäin.
Tänäkin vuonna kutsun teitä miettimään, miten voisitte valmistautua pääsiäisen kolmen pyhän päivän (Sacrum Triduum) viettoon. Kiirastorstaina messu radioidaan suorana katedraalistamme. Silloin voimme jälleen kerran mietiskellä rakkauden käskyä, jonka Herramme jätti viimeisen aterian yhteydessä kaikille meille. Tänäkin vuonna kaikuvat Johanneksen evankeliumin sanat: ”Pääsiäisjuhla oli tulossa… Hän oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti” (Joh. 13:1). Jeesus pesee opetuslasten jalat, palvelee heitä, nöyrtyy, rakastaa heitä – eli meitä – kuolemaan asti.
Pitkänäperjantaina voimme kaikki viettää ristintien hartautta paavi Franciscuksen kanssa illalla, tai perheessä, ja samalla muistaa Kristuksen kärsimyshistoriaa, joka asettaa eteemme ristin salaisuuden. Kristuksen ristin kautta voimme kohdata oman ristimme, johon tänä vuonna liittyy varmasti myös koko koronaepidemia. Silloin kirkko julistaa meille, että juuri ristin kautta Kristus lunasti maailman. Kuoleman välineestä on tullut elämän puu Kristuksen rakkauden voimasta. Tämä on Jumalamme, hän, joka saa kuolemasta, kalliosta kumpuamaan vettä, elämää!
Pyhänä lauantaina voimme hiljentyä ja odottaa pääsiäisyön vigiliaa. Kehotan kaikkia, joilla on siihen netin kautta mahdollisuus, seuraamaan tätä vigiliaa, joko seurakunnista täällä Suomessa tai paavin viettämää vigiliaa Pietarinkirkosta. Me kaipaamme tänä vuonna entistäkin enemmän kokemusta siitä, että tänä pyhänä yönä vielä kerran kaikuu historian tärkein julistus: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista” (Luuk. 24:5-6)!
Kuolema ja pimeys on voitettu ainiaaksi, ja niin meidänkin kuolemamme ja pelkomme on tuhottu lopullisesti. Tänäkin vuonna Herra haluaa näiden pyhien viettojen kautta nostaa meidät hänen kanssaan ylös ahdistuksesta kohti elämää ja iloa. Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!
Hyvää pääsiäistä kaikille teille!
Rukoilen kovasti teidän kaikkien puolestanne,
isä Marco Pasinato
Hiippakunnan asiainhoitaja
