Talouden näkymiä keväällä 2021
Näin kesän kynnyksellä on hyvä hiukan pohtia mennyttä alkuvuotta. Seuraavassa esityksessä kiinnekohtana on käytetty huhtikuun lopun tilannetta, jolloin vuotta on kulunut neljä kuukautta. Hiippakunnan toimintaa ovat edelleen leimanneet koronapandemian aiheuttamat rajoitukset. Siitä huolimatta paikalliskirkkomme on taloudellisesti selvinnyt kohtuullisesti, vaikka haasteita on monia.
Vuoden 2020 tilinpäätökset seurakuntien ja hiippakunnan osalta saatiin virallisesti käsiteltyä loppuun hiippakunnan talousneuvoston kokouksessa 14.5. Tilintarkastajan lausunnot sekä tilintarkastuskertomukset olivat hyväksymistä tukevia. Tilintarkastaja on huomioinut, että kirkon tilinpito on vuosi vuodelta hoidettu ammattimaisemmin. Kokouksessa hiippakunnan asiainhoitajalle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Kokousta leimasi kuitenkin huoli hiippakunnan talouden tulevaisuudesta. Huolet eivät liity pelkästään koronaan, vaan talouden tasapainottamiseen.
Hiippakunnan kiinteistöomaisuuden kunto on yksi huolenaiheista. Isoja remontteja odottaa toteuttamista ja joissakin seurakunnissa remontteja on jo aloitettu. Pisimmällä ovat Turun ja Tampereen seurakunnat. Hiippakunnan osalta talouden huolet kohdistuvat erityisesti alijäämän pienentämiseen. Viime vuonna säästöjä saatiin aivan kohtuullisesti aikaan, mutta osastojen myyntitulojen puolella on vielä suuria haasteita. Samaan aikaan monet avustukset sekä kotimaasta että ulkomailta ovat pienemään päin. Toukokuun loppuun mennessä olemme vastaanottaneet avustuksia vajaa 200 000 euroa. Budjetissa on esitetty arvio, että tänä vuonna saataisiin 650 000 euroa. Saattaa olla, että näin suureen summaan emme yllä. Esimerkiksi Opetusministeriön myöntämä yleisavustus on pienentynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Ansgarwerkeiltä emme ole toukokuun loppuun mennessä vastaanottaneet avustuksia hiippakunnan osastoille, mikä alkaa olla poikkeuksellista. Myös saksalaisen Diasporakommissariaatin myöntämä papiston palkka-avustus on pienentynyt, koska osa papistosta (etenkin eläkeläiset) on jäänyt avustamisen ulkopuolelle tiukentuneiden säännösten vuoksi.
Huhtikuun loppuun mennessä paikalliskirkon keskeinen tulonlähde eli jäsentulot (jäsenmaksut, lahjoitukset ja kolehdit) ovat kertyneet seuraavasti:
Jäsentulot olivat huhtikuun lopussa 84 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2019. Tätä selittää erityisesti kolehtitulojen romahtaminen koronapandemian aikana. Vuosi 2021 ja 2019 ovat siinä mielessä vertailukelpoisia, että kumpanakin vuonna lähetettiin jäsenmaksulaskukirje aikuisille jäsenille tammi- helmikuussa. Kirjeen vaikutus on aina huomattava seuraavien kuukausien tulokertymiin. Vuonna 2020 kirje lähetettiin vasta lähellä kesää. Sekä tästä, että kolehtien romahtamisesta johtuen, kevään 2020 tulokertymä jäi hyvin matalaksi.
Hiippakunnan strategisena näkemyksenä on ollut, että jäsentuloista mahdollisimman suuri osa kertyisi jäsenmaksuina. Tämä on monella tapaa tehokasta, esimerkiksi varat saadaan suoraan tilille. Samalla jää käteisen rahan selvittelykustannukset pois (kolehdinkäsittely). Tähän suuntaan ollaan ripeästi edettykin. Vuonna 2019 jäsenmaksujen osuus jäsentuloista oli jo 65 %, vuonna 2020 osuus oli 66 % ja kuluvana vuonna osuus on jo 75 %, eli suurin osa jäseniltä saatavista tuloista saadaan jäsenmaksujen kautta. Tämä tuo ennakoitavuutta talouden suunnitteluun. Toivottavaa onkin, että yhä useampi jäsen maksaa kuukausittaiset jäsenmaksunsa säännöllisesti. Koronapandemian joskus päätyttyä varmasti kolehtitulotkin kasvavat, mikä on hyvä asia. Kolehdin keräämiseen olisi kuitenkin syytä seurakunnissa kehittää sähköisiä menetelmiä. Messuvierailla on nykyään yhä vähemmän käteistä rahaa mukana messuissa. Tämä tilanne ei koske vain katolista kirkkoa, vaan tilanne on kehittynyt tähän suuntaan kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä. Muissakin yhteisöissä mietitään, millä tavalla korvataan käteisen kolehdin pieneminen. Keinoja alkaa olla nykyään jo monia. Toivommekin, että seurakunntien talousneuvostot voisivat olla aktiivisia tässä suunnittelussa.
Vuokratuottojen osalta asuinhuoneistojen vuokratuotot ovat säilyneet alkuvuonna budjetoidulla tasolla. Hiippakunnan omistamien asuntojen vastike- ja muut kulut ovat nousseet 16 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä tuo painetta nostaa asuntojen vuokria ensi vuonna. Myönteistä on, että kaikki hiippakunnan asunnot on vuokrattu ja niistä saadaan vuokratuloja. Asunnot ovat myös pääosin äskettäin remontoituja.
Hiippakunnan kulujen osalta voidaan nähdä seuraava kehitys: huhtikuun lopussa kokonaiskulut olivat 386 000 euroa, mikä on 37 % koko vuodelle budjetoidusta summasta. Kulujen kertymisvauhti hiukan yli l kuukausittaisen budjettisuunnitelman. Henkilöstökulut eli maksetut palkat ja henkilösivukulut olivat 126 000 euroa. Hiippakunnan budjetissa henkilöstökulujen osuus on 42,5 %. Henkilöstökuluissa on syntynyt jonkin verran säästöä verrattuna budjettiin, mutta tilanne tasoittuu kesäkuussa lomarahojen maksamisen myötä. Huhtikuun loppuun mennessä kertyneistä kokonaiskuluista henkilöstökulujen osuus oli ainoastaan 32,5 %. Hiippakunnan henkilöstökuluihin vaikuttaa myös se seikka, että useita virkoja on täyttämättä. Näistä keskeisimmät piispan, yleisvikaarin ja piispan sihteerin palkkauskulut.
Muut toimintamenot ovat olleet alkuvuonna budjetoitua hiukan suuremmat. Erityisesti toimitilakulut ovat kasvaneet yli kaksinkertaiseksi viime vuoteen nähden. Alkuvuonna maksettiin pois leasing sopimus leirikeskus Stella Mariksen maalämpölaitteistosta. Tästä syntyi 27 000 kertaluontoinen menoerä. Samassa yhteydessä saimme kuitenkin myytyä laitteiston ulkopuoliselle ostajalle, mistä kertyi tuloja.
Talouden maksuvalmiuden vuoksi on hyvin tärkeää, että jäsenet muistaisivat kesällä maksaa jäsenmaksunsa. Lomakauden aikana on vähintään kaksi isoa kuluerää maksettavana: kesäkuussa työntekijöiden vuosilomarahat ja heinäkuussa kiinteistöjen kiinteistöverot. Turun ja Tampereen seurakunnissa jatkuvat remontoinnit. Näihinkin seurakunnat tarvitsevat varoja. Messujen tilannetta vaikeuttaa edelleen yhteiskunnan määräämät koronarajoitukset, joiden seurauksena kolehtitulot jäävät vähäisiksi. Toivotaan, että kesän aikana rajoitukset lieventyisivät ja seurakuntalaiset voisivat entistä vapaammin kokoontua rakentumaan yhteisessä uskossa.
Hiippakunnan taloustoimisto on pääosin suljettuna juhannuksesta alkaen heinäkuun 11. päivään asti. Asiakaspalvelu avautuu 12. heinäkuuta. Toivotamme kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi
ja Taloustoimisto
