Vuoden 2020 tilastojen mukaan ”joka kahdeksas maailman kristitty kokee syrjintää ja vainoa. Yhteensä vainottuja kristittyjä on siis vähintään 340 miljoonaa.”
Kansainvälisen kristillisen Open Doors -avustusjärjestön kokoama World Watch List 2021 -katsaus kristittyjen kokemaan vainoon eri puolilla maailmaa julkaistiin jälleen tammikuussa. Katsaus näyttää, missä määrin ja kuinka suuri määrä ihmisiä kokee asuinmaassaan vainoa tunnustaessaan kristillistä uskoaan. Listauksessa maailman maita pisteytetään ”vainopisteillä”, joiden maksimimäärä on sata. Kärjessä on jo pitkään ollut Pohjois-Korea, jolla pisteitä on 94/100.
Katsauksen mukaan viime vuonna kunnolla puhjenneen koronaepidemian vaikutus uskonnonvapauteen ja uskonnolliseen vainoon on ollut negatiivinen.
Syrjintää ja omavaltaisuutta
Uskonnollisten ryhmien sisäinen tiiviys näyttää tänä aikana lisääntyneen, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että vähemmistöuskontojen jäseniltä on joskus evätty mahdollisuus saada ruoka-apupaketteja. Koronan pelossa eristäydytään ja suojellaan ensisijaisesti ”omia”.
Monissa maissa uskonnonharjoittaminen on myös tehty vaikeaksi esimerkiksi sulkemalla kirkkoja. Tämä taas on johtanut siihen, että monilla alueilla seurakuntien pappien ja muiden työntekijöiden toimeentulo on laskenut merkittävästi, kun lahjoituksia ei enää tule jumalanpalvelusten yhteydessä.
Koronan takia asetetut rajoitukset ovat myös jättäneet monet syrjäiset alueet oman onnensa nojaan, näin varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siellä paikalliset rikollisjoukot valtaavat tai ryöstelevät kyliä kenenkään estämättä.
Samoin luettelon ainoissa latinalaisen Amerikan maissa, Meksikossa ja Kolumbiassa, koronarajoitukset ovat hankaloittaneet mahdollisuuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, varsinkin huumekartelleja. Tilanne on mahdollistanut kartelleja avoimesti vastustaneiden katolisten pappien ja protestanttisten pastorien uhkailun, kiristämisen, ryöstämisen ja jopa murhaamisen.
Kontrollia ja kiihottamista
Joissakin maissa, esimerkiksi Kiinassa, valtion kontrolli uskontokuntia kohtaan on vain kasvanut. Koronaepidemian varjolla ihmisten koteja tutkitaan, yhä useampia valvotaan kasvojentunnistusjärjestelmää hyväksi käyttäen. Samoin internetin kautta toteutettavat jumalanpalvelukset ovat jatkuvan valvonnan alaisia.
Raportissa on huomattu myös Kiinan katolilaisten suuri ahdinko: maassa toimii edelleen valtion kontrollin ulottumattomissa oleva maanalainen katolinen kirkko siitäkin huolimatta, että Pyhän istuimen ja Kiinan välillä solmittiin muutama vuosi sitten osittain salainen sopimus, jonka avulla katolisen kirkon ja Kiinan valtion välisten suhteiden toivottiin normalisoituvan, tai ainakin ottavan ensimmäisiä askeleita siihen suuntaan. Joidenkin kiinalaisten katolilaisten mukaan sopimusta ei olisi ollenkaan pitänyt tehdä.
Monissa maissa uskonnollinen nationalismi vahvistuu edelleen. Tästä on merkkejä varsinkin Intiassa ja Turkissa. Intiassa tämä tarkoittaa maan enemmistöuskonnon hindulaisuuden kytkemistä kansallismielisyyteen, Turkissa vastaavasti islamin. Kummassakin maassa uskontoa käytetään populistisena aseena ja monesti vähemmistöuskontojen edustajia mustamaalataan. Joskus – ja ikävä kyllä yhä useammin – tilanne kärjistyy väkivaltaisuuksiin.
Viidenkymmenen eniten pisteitä saaneiden maiden joukossa on lähinnä maita Pohjois- ja Keski-Afrikasta sekä Aasiasta.
Onko tutkimuksella arvoa?
Joissakin medioissa nimenomaan kristittyihin kohdistuvan uskonnollisen vainon tutkimista on arvosteltu politisoivaksi. Yleisesti kuitenkin todetaan, että tutkimuksen perustiedot on huolellisesti kerätty ja dokumentoitu ja siksi niitä voidaan pitää luotettavina. Tässä mielessä voidaan siis joka tapauksessa todeta jotakin: uskonnollinen vaino kristittyjä kohtaan on lisääntynyt.
Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että monissa maissa tuo vaino on sen tyyppistä, että se ei kohdistu vain kristittyihin. Samoista asioista voidaan olla huolissaan myös muissa uskontokunnissa.
Olennaista lienee, että ainakin jokaisen uskonnollisen ihmisen tulisi kunnioittaa toistenkin oikeutta harjoittaa rauhanomaisesti omaa uskontoaan. Uskonnonvapauden rajoittaminen tai kiistäminen tai varsinkin ”väärään” uskontoon kuuluvien vainoaminen on ehdottomasti väärin. Se olisi hyvä jokaisen tunnustaa.
Marko Tervaportti
Lähde: opendoors.fi/wwl
Kuvakaappaus Radio Dein YouTube-kanavalta.
World Watch List 2021 raportointikausi: 1.11.2019 – 31.10.2020
Päivittäin keskimäärin kolmetoista kristittyä tapetaan uskonsa tähden.
Joka viikko keskimäärin 86 kirkkoon tai kristittyjen rakennukseen hyökätään (ml. ilkivalta ja tuhopoltot).
Joka kuukausi keskimäärin 356 kristittyä vangitaan epäoikeuden- mukaisesti uskonvakaumuksensa perusteella. Noin 33 kristittyä kaapataan kuukausittain.
Yhteensä vuoden aikana vähintään:
- 4 761 kristittyä tapettiin
- 4 488 kirkkoon tai kristilliseen rakennukseen hyökättiin
- 4 277 kristittyä vangittiin
- 1 710 kristittyä kaapattiin
Open Doors julkaisee ainoastaan dokumentoidut tapaukset. Todelliset luvut ovat todennäköisesti paljon suuremmat.