Sananlaskun mukaan laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Joidenkin mielestä se tarkoittaa, että sopu on aina parempi kuin riita. Mutta onko? Entä jos korvaamme sanat ’sopu’ ja ’riita’ sanoilla ’rauha’ ja ’konflikti’?
Tarkastellaan ensin hieman näitä käsitteitä. Rauha tarkoittaa, että kahden osapuolen välillä ei ole konfliktia. Osapuolet eivät ota yhteen. Konflikti puolestaan tarkoittaa, että he ottavat.
On helppo ajatella tilanteita, joissa konflikti on hyödyllinen. Esimerkiksi: jos puolustaa perhettään, tai vaikkapa isänmaataan, tunkeutujaa vastaan. Silloin tarkoituksena ei ole konflikti, mutta se on välttämätön perheen tai maan turvaamiseksi. Tai ottaaksemme esimerkin ihmisen sisäisestä kamppailusta: jos olemme oppineet jonkin asian väärin, meidän on korjattava ajatuksemme. Päässämme on alussa konflikti – vanhan ja uuden tiedon välillä. Lopulta kuitenkin – jos kaikki menee hyvin – opimme asian oikein. Konflikti oli hyödyllinen.
On vastaavasti helppo ajatella tilanteita, joissa konflikti on hyödytön. Ajatellaan vaikka kahta juopunutta, jotka ryhtyvät tappelemaan. Se ei hyödytä kumpaakaan.
Kuten on olemassa hyviä ja huonoja konflikteja, on myös olemassa hyvää ja huonoa rauhaa.
Päivän evankeliumissa Jeesus asettaa eteemme konfliktin: ”Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te saatte taivaassa, on suuri”.
Koska kukaan ei halua olla inhottu, ajattelemme luonnostamme, että kyseessä on huono konflikti. Mutta Jeesus kehottaa meitä iloitsemaan ja hyppimään riemusta: kyseessä on hyvä konflikti.
Mikä siitä tekee hyvän? Kaksi asiaa:
Ensinnäkin se todistaa, että olemme todennäköisesti oikealla asialla. Kuten isä, joka puolustaa perhettään, emme varsinaisesti tahdo konfliktia, mutta suostumme siihen, jos se on välttämätön Kristuksen tähden. Kristuksen tähden kärsivä on oikealla tiellä. Evankeliumissa Jeesus selittää, ettei oppilas ole opettajaansa suurempi ja, että jos maailma vihasi minua, se vihaa myös teitä. Ei vika ole tässä tapauksissa Jeesuksen seuraajassa tai Jeesuksessa – vika on maailmassa. Kyseessä on hyvä konflikti, koska se osoittaa, että emme ole mukautuneet maailmaan.
Toiseksi, konflikti tarjoaa mahdollisuuden korjata virheensä. Jos me olemme tehneet jotain väärin, meidän on muututtava. Tehkäämme niin nöyrästi. Mutta älkäämme kuvitelko, että vika on välttämättä meissä. Jos meitä inhotaan Jeesuksen nimen tähden – voisimme sanoa, totuuden tähden – toisen osapuolen on muututtava! Ajattelemme helposti, että jos meitä vastustetaan, olemme tehneet jotain väärin. Jeesus kuitenkin sanoo, että päinvastoin, jos meitä vastustetaan hänen tähtensä, olemme tehneet jotain oikein!
Välttäkäämme siis huonoja konflikteja. Mutta älkäämme kuvitelko, että kaikki konfliktit ovat huonoja. Jos kärsimme Kristuksen tähden, olemme hyvässä seurassa. Se osoittaa, että seuraamme häntä. Paavali sanoo [toisessa lukukappaleessa]: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista”. On olemassa ylösnousemus ja ikuinen elämä. Kristuksen omat ovat matkalla sinne – joskus konfliktienkin kautta. Aamen.
isä Tuomas Nyyssölä
Saarna Pyhän Henrikin katedraalissa 16.2.2019.