Kirkon talouden näkymiä Suomessa
[På svenska på internet: fides.katolinen.fi (pdf)]
Vuosi on ehtinyt jo kesän korville. Kesän odotuksen ohella on hyvä tarkastella paikalliskirkkomme taloustilannetta. Maalis-huhtikuussa valmistui sekä vuoden 2023 tilinpäätös että hyväksyttiin vuoden 2024 talousarviot.
VUODEN 2023 TILINPÄÄTÖS
Hiippakunnan kotisivujen talousosioon on perinteiseen tapaan tulossa suurehko määrä tilinpäätöstietoa eri yksiköistämme. Ne säilyvät siellä seuraavaan tilinpäätökseen saakka, joten aikaa niihin tutustumiseen on. Seuraavassa käyn kootusti lävitse keskeisiä huomioita päättyneestä tilikaudesta.
Paikalliskirkon kokonaistulos on trendinomaisesti heikentynyt viime vuosina. Päättyneellä tilikaudella hiippakunnan ja seurakuntien tulos oli 84 000 euroa ylijäämäinen. Esimerkiksi vuonna 2021 ylijäämä oli 214 000 euroa ja vuonna 2020 se oli 268 000 euroa. Perinteisesti hiippakunta ja neljä pienintä seurakuntaa ovat olleet alijäämäisiä, niin nytkin. Hiippakunnan alijäämä oli 94 000 euroa. Pienten seurakuntien yhteenlaskettu alijäämä oli noin 16 000 euroa. Tosiasiassa pienten seurakuntien tilanne on tätä heikompi, koska Olavin ja Joosefin taloutta on avustettu hiippakunnan ja isojen seurakuntien voimin kymmenillä tuhansilla euroilla. Onneksi neljän ison seurakunnan talous on ollut vakaa, mikä on nostanut koko kirkon tuloksen ylijäämäiseksi.
Kirkon toimintamenot eli kaikki menot ilman investointeja olivat vuonna 2023 noin 2 620 000 euroa. Menot ovat nousseet viime vuosina, esimerkiksi johtuen korkeasta inflaatiosta, joka on vaikuttanut erityisesti kiinteistömenoihin. Vuonna 2020 toimintamenot olivat vielä noin 2 045 000 euroa eli nousua tästä on ollut 28 %. Toimintamenoista hiippakunnan osuus oli 1 241 000 euroa eli 47 %. Kahden suurimman seurakunnan, Henrikin ja Marian toimintamenot olivat yhteensä 643 000 euroa eli 25 % koko paikalliskirkon toimintamenoista.
Jos tarkastelemme toimintamenoja per jäsen, voimme nähdä, että suuruuden ekonomia pätee meilläkin. Isojen seurakuntien taloudellinen taakka per jäsen on paljon pienempi kuin pienten.
Tärkein rahoitusmuotomme erityisesti seurakunnissa on jäsentulot, joilla tarkoitetaan yhteismäärää jäsenmaksujen, lahjoitusten ja kolehtien tuloissa. Jäsentuloja kertyi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa enemmän kuin viimeisenä vuotena (2019) ennen koronapandemiaa. Kertymä ylitti miljoonan euron rajan, mistä kiitos kaikille. Määrä oli 1 014 000 euroa. Erityisesti kolehtien määrä on kasvanut koronan jälkeen. Huolestuttavaa kuitenkin on, että edelleenkään tämä keskeisin ”omissa käsissä” oleva rahoitusmuotomme kattaa vain 39 % yhteenlasketuista toimintamenoista. Luku saisi olla vähintään 60 %, jotta taloutemme olisi vakaalla pohjalla. On hyvä huomata, että yksikään seurakunta ei pysty kattamaan kaikkia kuluja jäsentuloillaan.
Jos tarkastelemme jäsentuloja per seurakunnan jäsen, niin voimme havaita, että pienissä seurakunnissa tuloja kertyy enemmän kuin suurissa. Pienet seurakunnat ovat vain liian pieniä, jotta niiden talous olisi vakaa.
Kirkko on saanut perinteisesti ulkomaisilta ja kotimaisilta organisaatioilta tukea toimintaansa ja hankkeisiinsa. Vuonna 2023 tukea saatiin 351 000 euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi Vuonna 2020 saimme varoja 427 000 euroa. Tuesta valtion yleisavustus oli 111 000 euroa. Sekin on viime vuosina hiukan laskenut. Valtion tuki per jäsen oli vain 6,45 euroa/vuosi. Suurin yksittäinen avustus oli Saksasta papiston palkkoja varten saatu A-kassa-avustus, joka oli 178 000 euroa eli 51 % kaikista avustuksista.
Hiippakunnan tulorakenne poikkeaa suuresti seurakuntien rakenteesta, koska hiippakunta ei kerää jäsenmaksuja ja kolehteja. Tärkeitä rahoituseriä ovat organisaatioiden avustukset sekä seurakunnilta saatava hiippakuntamaksu ja hiippakunnan osastojen myyntitulot. Vuonna 2023 hiippa-kuntamaksut olivat 162 000 euroa, missä on pientä nousua edellisvuosista. Hiippakunnan osastojen kirja- ja opetusmateriaalin myyntituotot ovat olleet alijäämäisiä jo pitkään. Viime vuonna alijäämä nousi lähes 10 000 euroon. Kirjallisuuden myyntituotot olivat 48 000 euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu osastojen palkkauskuluja, mitkä edelleen heikentävät tulosta.
Testamenttilahjoituksia emme saaneet vuonna 2023 lainkaan. Sen sijaan poliisiviranomaisen rahankeräysluvalla kerätyt varat ovat lähteneet hyvään kasvuun. Ne nousivat jo noin 117 000 euroon. Lupa on ollut käytössä vuodesta 2022 alkaen. Rahankeräysluvan hankeprojektit, joihin voi lahjoittaa varoja, on nähtävissä kirkon verkkosivuilla.
Paikalliskirkon menoista kaksi suurinta erää ovat henkilöstömenot ja kiinteistömenot. Hiippakunnassa henkilöstömenot ovat kiinteistömenoja suurempi ryhmä, seurakunnissa päinvastoin. Vuonna 2023 henkilöstömenot olivat 663 000 euroa, eli 25 % toimintamenoista. Kiinteistömenot (ilman investointeja) olivat 691 000 euroa, eli 26 %. Nämä kaksi menoerää kattavat siis noin puolet kaikista menoista. Kiinteistömenot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaan inflaation vuoksi. Myös kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroja vahvasti.
Hiippakunnalla ja joillakin seurakunnilla on asuntoja vuokrattavana. Asuntojen määrä on alle 20. Lisäksi jotkin seurakunnat vuokraavat omia kiinteistöjään, esimerkiksi koululle Tampereella. Yhteensä vuokratuottoja kertyi 296 000 euroa, mutta kulujen jälkeen nettotuotto painui noin 100 000 euroon. Pelkkien asuntojen nettotuotto oli 87 000 euroa. Tämä tuotto on varsin vaatimaton, jos sitä vertaa asuntoihin sitoutuvaan pääomaan. Pääoman tuotto-% oli vuonna 2023 noin 2 %. Pitkällä aikavälillä rahastoihin sijoittamalla saisi melko varmasti paremman tuoton. Asia on pohdinnassa esimerkiksi hiippakunnan talousneuvostossa.
Hiippakunnalla ja Marian seurakunnalla on pankkiiriliikkeissä sijoitettuna jonkin verran varoja. Niiden yhteinen markkina-arvo vuoden vaihteessa oli 1 722 000 euroa. Aivan viime vuoden lopulla tuottoprosentit lähtivät selvään nousuun. Sitä ennen sekä korona että Ukrainan sota ovat heikentäneet tuottoja. Nähtäväksi jää, miten kuluva vuosi ja sen tapahtumat vaikuttavat kehitykseen.
TALOUSARVIOSTA 2024
Kirkko elää Suomessa nyt uutta aikaa, kun sillä on vihdoin uusi piispa. Monia uusia hankkeita on vireillä, mutta niiden kokonaisrahoitus ei ole vielä täysin selvä. On esimerkiksi suunnitteilla hengellinen keskus Espooseen. Epävarmuutta lisäävät maailmantilanne ja Ukrainan sota, sekä Suomen taloudellinen kehitys. Mikäli talous taantuu, niin se voi hyvinkin näkyä saamissamme jäsentuloissa ja avustuksissa. Tärkeätä on, että jokainen jäsen osallistuisi kykyjensä mukaan kirkon talouden rahoitukseen. Ulkomaiset avustukset ovat pienenemässä. Erityinen huoli on investointihankkeiden rahoitus.
Kokonaistoimintamenoiksi on kuluvana vuonna arvioitu 2 447 000 euroa, mistä hiippakunnan osuus on 1 027 000 euroa. Menojen kokonaisuus olisi näin 7 % pienempi kuin toteutuma 2023. Kirkon tulokseksi arvioidaan muodostuvan 24 000 euroa ylijäämää, missä on laskua vuoden 2023 toteutumaan (84 000 Euroa). Toisaalta Hiippakunnan alijäämä pienenisi 94 000 eurosta (2023) 51 000 euroon. Seurakuntien yhteinen ylijäämä olisi 74 000 euroa, mutta edelleen on niin, että pienten seurakuntien talousahdinkoon ei ole löydetty kunnon ratkaisua. Neljän pienimmän seurakunnan yhteinen alijäämä on arvioitu olevan -60 000 euroa.
Seurakuntien rahoitus yhteensä olisi 1 494 000 euroa, kun se tilinpäätöksessä 2023 oli 1 561 000 euroa. Jäsentuloja kertyisi 954 000 euroa, mikä on 60 000 euroa pienempi kuin vuonna 2023. Arvioimme yleisen taloudellisen tilanteen vaikuttavan jäsenten avustuskykyyn alentavasti. Toteutuessaan jäsentulot kattaisivat 64 % seurakuntien menoista, mikä on samaa tasoa kuin aiemmin. Jäsentulojen vaikutus eri seurakuntien kokonaisrahoitukseen vaihtelee merkittävästi. Vain kolmella suurimmalla seurakunnalla jäsentulojen osuus kokonaisrahoituksesta on kohtuullisen suuri.
Hiippakunnan rahoituksesta (986 000 euroa) merkittävimmät erät ovat hiippakuntamaksut ja organisaatioiden avustukset, yhteensä 386 000 euroa eli 39 % koko rahoituksesta. Osastojen myyntitulojen odotetaan kasvavan noin 20 000 eurolla, 73 000 euroon. Asuntojen vuokratulojen odotetaan kasvavan 124 000 eurosta 132 000 euroon (bruttotulot). Hiippakuntamaksujen osalta piispa on päättänyt, että Henrik ja Maria maksavat tänä vuonna tuloistaan 20% maksua, ja muut seurakunnat 15 %.
Odotamme saavamme toiminta-avustuksia organisaatioilta vuonna 2024 yhteensä 379 000 euroa, josta Valtion osuus olisi 111 000 euroa. Avustusten määrä kohoaisi näin 8 prosentilla vuoteen 2023 verrattuna.
Kirkolla on erillinen investointibudjetti, jonka kokonaissumma nousee 502 000 euroon. Tästä summasta seurakuntiin kohdistuu 377 000 euroa eli 75 %. Investointien kokonaisrahoitus koostuu monesta osasta, merkittävää osaa näyttelee Bonifatiuswerkiltä haettava investointiavustus. Kuitenkin omaakin rahaa tarvitaan merkittäviä määriä. Tilannetta helpottaa osaltaan rahankeräysluvan alaisten projektilahjoitusten saanti. Siksi toivommekin jokaista, jolla on siihen mahdollisuuksia, avustamaan näitä investointihankkeita paikalliskirkkomme parhaaksi.
Kaiken kaikkiaan elämme uudistusten ja muutosten aikaa, mikä on hieno asia kasvavalle kirkolle. Talouden osalta joudumme kuitenkin suunnittelemaan elämäämme tarkasti ja asioita priorisoiden. Sillä tavoin varmistamme myös tulevaisuudessa turvallisen taloudellisen pohjan.
Hyvää kesää kaikille!
Peter Kuronen
Hiippakunnan ekonomi
