Johannes Jussoilan autuaaksi-julistamisprosessista
Jan-Peter Paul kysyi (Fides 2/2023) olisiko Suomessa oman aikamme pyhimys Henrikin ja Hemmingin lisäksi. Jo vuosikymmeniä monet ovat puhuneet suomalaisen papin Johannes Jussoilan (n. 1550-n.1604) beatifikaation eli autuaaksijulistamisprosessin käynnistämisen puolesta.
Johannes Jussoila tuli katolisen uskon säilyttäneestä vanhasta raumalaissuvusta, hänen isänsä oli Rauman pormestari. Luterilaisuuden keskellä toimineen Tukholman katolisen ’’Collegium Regiumin’’ käytyään hän lähti opiskelemaan Saksaan Braunsbergin ja Olmützin jesuiittakollegioihin ja päätyi viimein Roomaan Collegium Germanicumiin. Hänestä ei tullut jesuiittaa, vaan hiippakunnallinen sekulaaripappi. Hän palasi Ruotsiin ja Suomeen edistämään katolisen uskon palauttamista, osallistui julkisiin opillisiin teologisiin väittelyihin luterilaisen papiston kanssa, suomensi kuuluisan Petrus Canisiuksen katekismuksen ja oli mukana laatimassa kaikkein ensimmäistä suomen kielioppia. Ruotsissa hän kuului Pyhän Istuimen ja Ruotsin valtakunnan suhteista neuvoteltaessa kuuluisan kardinaalilegaatti Antonio Possevinon (1533-1611) seurueeseen.
Myöhemmin isä Johannes Jussoila päätyi Puolan ja Ruotsin – ja siten myös Suomen – kruununperillisen ja myöhemmän kuninkaan Sigismundin hovin kappalaiseksi. Tultuaan viimein Tarton ja Pärnun katoliseksi kirkkoherraksi hän vuonna 1600 joutui luterilaisen Ruotsin kruununtavoittelijan Kaarle-herttuan, myöhemmän Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n vangitsemaksi. Kun hänet oli viety vankina Tukholman kuninkaanlinnaan, hän monien kärsimyksien kautta kuoli siellä kidutettuna vuonna 1604. Myöhemmän historiankirjoittajan ja katolisuutensa vuoksi vangitun Johannes Messeniuksen (1579-1636) mukaan hän ’’pysyi uskollisena loppuun saakka’’. Johannes Jussoila kärsi ja kuoli rippisalaisuuden säilyttääkseen, sillä juuri sen kiduttajat halusivat saada tietoonsa. Tästä voi lukea Suomen kansallisbiografiasta Suomen nykyisen Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan kirjoittamana: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/18
Nuortevan väitöskirjassa ’’Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640’’ käsitellään Johannes Jussoilaa ja monia muita ulkomailla opiskelleita suomalaisia keskiajalta 1600-luvulle saakka. Isä Johannes Jussoilan katoliselle perhelleen 1500-luvulla lähettämiä kirjeitä on säilynyt. Viimein kaikki Jussoilan pojat lähtivät opiskelemaan papiksi, minkä on siihen aikaan täytynyt olla perheelle suunnaton uhraus.
Kuka tietää, mitä on tapahtunut Braunsbergin (nykyinen Puolan Braniewo) ja Olmützin (nykyinen Tshekin Olomouc) jesuiittakollegioiden 1500-1600-luvun arkistoille? Ovatko ne vielä olemassa? Niitä ei kai ainakaan suomalaiselta taholta ole koskaan yritetty etsiä tai tutkia. Jollekulle suomalaiselle historian- tai kirkkohistorian väitöskirjan tekijälle Johannes Jussoila olisi erinomainen aihe arkistotutkimuksineen. Sen tutkimustyön tuloksia myös kirkko voisi käyttää hyödyksi, jos se päättäisi aloittaa isä Johannes Jussoilan autuaaksijulistamisen ensimmäiset valmistelut. Marttyyrikuoleman kärsinyt Johannes Jussoila voisi jo nyt innostaa meitä suomalaisia panemaan hiljaa alulle jotakin merkittävää.
Markku Koponen OSB Obl
.
.
Kuva: Tukholman Tre Kronor -kuninkaanlinna 1600-luvulla, Govert Camphuysenin öljyvärimaalaus.
