Katolilaisten määrä Suomessa on jatkanut jo kymmeniä vuosia tasaista 3-4 prosentin kasvua. Viime vuodenvaihteessa (2018-2019) katolilaisia oli jäsenrekisterissä jo 15 483, eli 534 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvua oli siis hieman yli 3,5 %.
Seurakuntien jäsenmäärä on kasvanut kaikkialla paitsi Jyväskylässä. Kasvun kärjessä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta, joka on edelleen myös jäsenmäärältään Suomen suurin katolinen seurakunta. Jäseniä oli vuodenvaihteessa 4779, kasvua vuodessa 227 jäsentä eli 5,0 %. Suhteellisesti ottaen toiseksi suurin jäsenmäärän kasvu oli Tampereen Pyhän ristin seurakunnassa, 4,2 %.
Äidinkielten suhteellinen osuus on pysynyt jotakuinkin muuttumattomana. Suomea puhuu 41,5 %, ruotsia 4,7 % ja muita kieliä 53,8 prosenttia katolilaisista. Kansalaisuuksien osalta muiden kuin Suomen kansalaisten osuus on hitaassa kasvussa. Suomen kansalaisia on 44 %, muita 56 %.
Kasvutekijöitä
Seurakuntien jäsenmäärän kasvu perustuu kolmeen tekijään: kasteen kautta seurakuntiin tuli yhteensä 203 uutta jäsentä, kirkkoonottamisen kautta 48 jäsentä ja muualta muutti hiippakuntaan 321 katolilaista. Vastaavasti jäsenmäärä väheni kuolemien (43), muualle muuttamisen (45) ja kirkosta eroamisen (92) kautta.
Sakramentteja
Ensikommuunion sai vuonna 2018 yhteensä 219 seurakuntalaista. Vastaavasti vahvistuksen sakramentti annettiin 188 seurakuntalaiselle. Avioliittoja solmittiin hiippakunnan alueella yhteensä 49 kappaletta, niistä 19:ssä molemmat osapuolet olivat katolilaisia.
Uskonnonopetus
Siinä määrin kuin tietoja on saatu, uskonnonopetusiässä olevien lasten ja nuorten lukumäärä on noin 2080. Tietoja uskonnonopetukseen osallistuvien määrästä ei ole saatu kaikista seurakunnista, mutta esimerkiksi Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan, Pyhän ristin seurakunnan ja Nasaretin pyhän perheen seurakunnan tilastoja tarkastelemalla kouluopetusta saa ylipäänsä vain noin 55 % lapsista ja nuorista, koulussa annettuna vain 42 %.
KATT