Vapaa tahto on uskomme peruspilareita. Jokainen ihminen on varustettu vapaalla tahdolla ja omatunnolla, joiden perusteella voimme tehdä joko hyviä tai pahoja päätöksiä ja tekoja. Aadam ja Eeva tekivät vapaasta tahdostaan meitä kaikkia koskevan synnin, jonka seurauksena Jeesus Kristus tuli maailmaan ja kärsi ristinkuoleman, jotta jokainen, joka häneen uskoo, pelastuisi.
Vapaa tahtomme on kuitenkin manipuloitavissa, jopa ohjattavissa. Tästä on näyttöjä mm. Korean sodasta ja eri maiden tiedustelujärjestöjen toimista. Tällöin valtiot manipuloivat vapaata tahtoamme. Nyt sen tekee yksityiset, voittoa tavoittelevat, monikansalliset globaaliset yritykset.
Professori S. Zuboff Harvardin yliopistosta on kirjoittanut ansiokkaan teoksen ”The Age of Surveillance Capitalism (Valvontakapitalismin aika”, jossa hän käsittelee tapoja, miten merkittävät IT-alan yhtiöt kuten Facebook, Google, Amazon, Microsoft, Alphabet sekä kiinalainen Baibu ja monet muut keräävät kaikki verkossa olevat tiedot meistä ja käyttävät niitä liikevaihtonsa ja -voittonsa kasvattamiseen. Nämä yhtiöt muodostavat tänään yli puolet Yhdysvaltojen pörssiarvosta. Kerätyt tiedot myös myydään kolmansille osapuolille, jotka vuorostaan myyvät niitä edelleen. Näin verkossa olevat tiedot meistä samoin kuin kulutus- ja käyttäytymisprofiilimme ovat kaupallisten mutta myös muiden toimijoiden käytettävissä ja omistamia. Nämä tiedot eivät koskaan häviä vaan ovat tiedostoina eli ”pilvessä” ikäänkuin ikuisesti.
Nuorten arvomaailma uhattuna
Katolisina ja kristittyinä meitä kiinnostanee, miten varsinkin Facebook manipuloi kerättyjä tietoja. Erityisen haavoittuva kohderyhmä on nuoret kouluikäiset käyttäjät, joiden persoonallisuus ja arvomaailma ovat vasta muodostumassa. Vuonna 2017 Facebook keräsi psykologiset tiedot (psychological insights) 6,4 miljoonalta koululaiselta Australiasta ja Uudessa-Seelannista. Tavoitteena oli tietojen manipuloimisen avulla vaikuttaa nuorten asenteisiin, arvoihin ja mielialoihin. Facebook pyrki identifioimaan, milloin ja minä viikonpäivänä nuoret ovat tavallista vastaanottavaisempia vaikutteille, jotka suunnataan heille Facebookin kautta joko mainoksena tai ”salattuna” eli ei läpinäkyvänä sanomana; lähetetyn sanoman olemus ja vaikutus on sellainen, että sitä ei normaalioloissa havaita.
Analysoimalla tämän merkittävän testiryhmän lähettämiä sanomia, kuvia, yhteydenottoja ja Googlen kautta tekemiä internet-hakuja Facebook pystyi keinoälyä eli AI-keinoja hyväksikäyttäen selvittämään ja määrittelemään, milloin nuori oli stressaantunut, tunsi itsensä unohdetuksi, oli jonkin vahvan tunteen hallitsema, peloissaan, hermostunut, tunsi itsensä tyhmäksi ja ”pelleksi”, arvottomaksi ja epäonnistuneeksi. Tavoitteena Facebookilla oli identifioida, milloin ja millaisten vaikutteiden ohjaamina nuoren mieliala vaihtui viikon eri päivinä.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni että koululaisten mielialat todella vaihtuivat päivittäin viikon eri päivinä. Facebook pystyi nyt ajastamaan ja systematisoimaan nuorten emotionaaliset tunteet ja mielialat. Mielialamuutokset Facebook pystyi identifiomaan tunnin tarkkuudella. Tietoja käytetään kaupallisessa ja mahdollisesti muussakin tarkoituksessa nuoren mielialan mukaan. Mahdollisesti vastaavaa aineistoa kerätään myös muilta käyttäjilta ja kohderyhmiltä.
Facebookille selvisi yksiselitteisesti, että yhtiö voi manipuloida nuoria ja heidän päätöksiään sekä vaikuttaa heidän motivoimiseen ja arvomaailmaansa. Lopputulema oli, että nuori haluaa olla samanlainen kuin muutkin nuoret. Tietoja on käytetty mm. äänestysten manipuloimisessa ja laajalti kaupallisesti. Myönteisillä ja kielteisillä sanomilla Facebook voi siten ohjata kohdehenkilön päätöksentekoa suuntaa tai toiseen. Vaikuttaminen on aktiivista ja muuttuu jopa tunneittain. Tähän AI antaa mahdollisuuden. Yksilö ei enää toimi itsenäisesti vaan on osa suurempaa manipuloitua kokonaisuutta, koska hän ”haluaa olla samanlainen kuin muutkin”. Jatkuva ohjeistus on korjattavasissa ja täydennettävissä uusilla tiedoilla, kuvilla, musiikilla tai äänillä ja sanomilla. Vaikuttaminen on nopeaa ja usein välitöntä, joten sen taustan selvittäminen on vaikeata, koska se perustuu pääasiallisesti tunteisiin ei niinkään faktaan.
Tunteiden, mielikuvien ja fantasioiden arvomaailma
Facebookin toiminta perustuu siis tunteisiin ja emotioihin, jotka vuorostaan perustuvat yksilön pelkoihin, mielikuviin ja fantasioihin. Näiden tekijöiden kautta kuvastuu yksilön heikkous vaikutttaa omaan päätöksentekoonsa, jota Facebook pyrkii eri keinoin edelleen heikentämään. Yksilö ei enää toimi kriittisesti, vaan hänen empaattisuutensa heikkenee, kuten myös hänen arvioitikykynsä, oma kehityksensä (aikuinen toimii kuin lapsi), aitoutensa, oppimisensa ja elämänsä tavoitteellisuus. Henkilö on nyt impulsiivisempi, hänen on vaikeata keskittyä pitempään johonkin asiaan ja hän hakee aktiivisesti välitöntä ratkaisua ja tunteen tyydyttämistä. Luovuuskyky heikkenee. Hänellä on myös vaikeuksia rakentaa kestäviä suhteita muihin ihmisiin. Hänen tietoisuutensa itsestään ja ympäristöstään heikkenee. Facebook pyrkii ohjaamaan yksilön ajatuksia, tunteita ja haluja. Hänen on vaikeata sitoutua toiseen ihmiseen esim. avioliitossa, työpaikkaan, harrastukseen tai vaikkapa uskontoon. Lopputulema on, että hänen itsetuntonsa ja vapaa tahtonsa heikkenee.
Vain nuori, jolla on vahva tahto ja selkeä visio omasta tulevaisuudestaan pystyy toimimaan itsenäisesti. Suurin osa kouluikäisistä nuorista ei vielä ole muodostanut selkeää kuvaa itsestään, arvoistaan tai elämäntavoitteistaan. Siten he ovat Facebookin aktiivisen manipulaation uhreja. Professori Zuboff mainitsee tässä varoittavina esimerkkeinä mm. Pokemon Go -pelin ja sen yhteyteen rakennetut kaupalliset hyödyt, Cambridge Analytikan poliittisen vaikuttamisen ja karttasovellutukset, jotka ohjaavat reittiämme sellaisten kauppojen ja ravintoloiden ohi, jotka ovat ostaneet meitä koskevat tiedot: henkilöprofiilit sekä kulutuskäyttäytymisemme.
Vapaa tahto uhattuna
Facebookin tavalla toimia on suora vaikutus myös katoliseen kirkkoon ja yleensä kaikkiin uskontoihin. Google valikoi, mitä tietoja ja kontakteja annetaan eri hakijoille. Tietoja salataan yksinkertaisesti jättämällä sellaiset tiedot pois, jotka eivät vastaa IT-yhtiön arvomaailmaa tai taloudellisia etuja.
Vakaumus heikentää yhtiön mahdollisuuksia vaikuttaa ja manipuloida. Vahva usko vuorostaan antaa vakaan pohjan olemassaololle ja kaikelle toiminnalle. Kristillinen usko perustuu rakkauteen eli empatiaan, toisten kunnioittamiseen, auttamiseen ja suojelemiseen. Facebook on perusolemukseltaan uskontojen vastainen ja siten myös instrumentti ihmisten ohjaamiseen pois omasta uskonnostaan kohti fantasioiden ja mielikuvien epätodellista maailmaa.
Vapaa tahto on siten uhattuna. Voidaan kysyä onko meillä enää oikeastaan vapaata tahtoa, ja jos on, niin missä määrin ja millä alueilla. Tämä vaikuttaa suoraan käsitykseen synnistä. Jos henkilö – varsinkin nuori – tekee ”kuin kaikki muutkin” ja tällaista toimintaa tukee koko informaation maailma, niin missä on koettu synti. Muuttuuko synnin koettu olemus, kun nuori ja ehkä aikuinenkaan ei enää voi tai osaa kunnolla erottaa oikeaa väärästä? Miten se vaikuttaa rippiin ja katumukseen? Eräs ongelma on, onko synti tehty vapaasta tahdosta, jos syntiä ei enää edes aktiivisesti tiedosteta.
Internet-maailma, varsinkin Facebook ja Google, vaikuttavat merkittävällä tavalla arvomaailmaamme. Voidaan mielestäni syyllä kysyä onko meillä ylipäänsä nykyisessä IT-ympäristössä edelleen yhtenäinen kristillinen arvomaailma, ja jos on, niin minkälainen se on ja minkälaiseksi se on muodustumassa.
Pappien ja uskonopettjien tulee vakavasti tutustua nykyiseen IT-maailmaan, varsinkin Facebookiin ja Googleen, ja siihen, minkälaisen arvomaailman nämä yhtiöt ovat rakentamassa, myymässä meille kaikille.
Jan-Peter Paul
Lähde: Zuboff S. (2019) The Age of Surveillance Capitalism. Profile Books, London (691 sivua).