C’est la confiance – Jeesus-lapsen Teresa ja luottamus
Tänä vuonna on kulunut 150 vuotta pyhän Jeesus-lapsen Teresan syntymästä. Merkkivuoden on huomioinut myös UNESCO. Paavi Franciscus julkisti juhlan johdosta 15. lokakuuta (pyhän Avilan Teresan muistopäivänä) apostolisen kehotuskirjeen C’est la confiance. Siinä paavi käsittelee Lisieux’n Teresan opetusta, erityisesti luottamusta Jumalan armolliseen rakkauteen.
Kehotuskirjeen otsikko C’est la confiance on otettu kirjeen ranskankielisestä sitaatista: “C’est la confiance et rien que la confiance qui doit nous conduire à l’Amour”, “Vain luottamuksen, ei minkään muun kuin luottamuksen täytyy johdattaa meidät Rakkauteen!”
Jeesus toisia varten
Paavi korostaa Teresan rakkautta Jeesukseen ja halua tehdä Jeesus rakastetuksi. ”Teresan sääntökuntanimessä korostuu Jeesus: ’lapsi’, joka ilmaisee inkarnaation salaisuutta, ja ’pyhät kasvot’, Kristuksen kasvot, Kristuksen, joka antaa itsensä loppuun saakka ristillä. Teresa on ’pyhän Jeesus-lapsen ja pyhien kasvojen Teresa’. Jeesuksen nimi oli jatkuvasti Teresan huulilla osoituksena rakkaudesta, aina viime henkäykseen saakka. Hän oli myös kirjoittanut keljaansa nämä sanat: ’Jeesus on ainoa rakkauteni’. Se oli hänen tulkintansa Uuden testamentin korkeimmista sanoista: ’Jumala on rakkaus’ (1. Joh. 4:8.16).” (7-8)
Paavi kirjoittaa: ”Teresa määritteli missionsa näillä sanoilla: ’Taivaassa haluan tehdä samaa kuin maan päällä: rakastaa Jeesusta ja tehdä häntä rakastetuksi.’ Hän kirjoitti tulleensa karmeliittaluostariin ’pelastaakseen sieluja’. Toisin sanoen hän ei nähnyt vihkiytymistään Jumalalle irrallaan veljiensä ja sisartensa parhaan etsinnästä. Hän jakoi Isän armahtavan rakkauden syntistä lasta kohtaan ja Hyvän paimenen rakkauden eksyneitä, kaukana olevia, haavoittuneita lampaita kohtaan. Siksi hän on lähetystyön suojelija ja evankelioimisen opettaja.” (9)
Paavi Franciscus tuo esiin Teresan tavan ymmärtää evankelioiminen vetovoiman kautta, ei painostuksen eikä proselytismin kautta – mistä paavi itse on kirjoittanut esimerkiksi apostolisessa kehotuskirjeessään Evangelii gaudium. Paavi siteeraa Teresan sanoja: ”Herra, minä käsitän, että kun sielu on antanut suloisten voiteiden tuoksun vangita itsensä, se ei voi kiitää eteenpäin yksin, vaan kaikki ne sielut, joita se rakastaa, vedetään mukaan; tämä tapahtuu ilman vastarintaa, ponnistuksetta, se on sinun vetovoimasi luonnollinen seuraus. Kuten vuoripuro, joka ryöpsähtäen heittäytyy valtamereen kuljettaen mukanaan kaiken, minkä se on kohdannut matkallaan, niin myös sielu, joka huuhtoutuu rakkautesi rannattomaan valtamereen, Jeesukseni, vetää mukanaan kaikki ne aarteet, jotka sillä on – -. Herra, sinä tiedät aivan hyvin, ettei minulla ole muita aarteita kuin ne sielut, jotka olet halunnut liittää omaani.” (10; Pieni tie PT s. 274–275).
Luottamuksen ja rakkauden pieni tie
”Yksi Teresan tärkeimmistä oivalluksista, josta koko Jumalan kansa hyötyy, on hänen ’pieni tiensä’, luottamuksen ja rakkauden tie, joka tunnetaan myös hengellisen lapseuden tienä. Kaikki voivat seurata sitä, missä tahansa tilanteessa, kaikissa elämänvaiheissa. Se on tie, jonka taivaallinen Isä ilmoittaa pienille (vrt. Matt. 11:25). Teresa kertoi omaelämäkerrassaan pienen tien löytämisestä: ’Voin pienuudestani huolimatta tavoitella pyhyyttä. Minunhan on aivan mahdotonta kasvaa suureksi. Siksi minun on tyydyttävä olemaan epätäydellinen kaikkine puutteineni. Aion silti etsiä keinon päästä taivaaseen kulkemalla hyvin pientä, suoraa ja lyhyttä, aivan uutta pientä tietä pitkin.’” (14–15; Pieni tie s. 219)
Teresa korosti Jumalan toiminnan etusijaa ja kutsui täydelliseen luottamukseen katsoen Kristuksen rakkautta, joka on annettu meille loppuun saakka. ”Katekismus siteeraa pyhän Teresan sanoja Herralle: ’astun eteesi tyhjin käsin’, ilmaistakseen, että ’pyhimykset ovat olleet aina elävästi tietoisia siitä, että heidän ansionsa ovat pelkkää armoa’. Tästä vakaumuksesta syntyy iloitseva ja rakastava kiitollisuus.” (19)
”Teresan esille tuomaa luottamusta ei pidä ymmärtää vain suhteessa omaan pyhitykseen ja pelastukseen. Sillä on kokonaisvaltainen merkitys, joka käsittää koko olemassaolon ja koskee koko elämäämme, jossa usein meitä hallitsevat pelot, inhimillisen turvallisuuden kaipuu, tarve kontrolloida kaikkea. Siksi hänen kutsunsa pyhään ’jättäytymiseen’, antautumiseen, on niin tärkeä. Täydellinen luottamus, josta tulee jättäytymistä Rakkauden varaan, vapauttaa meidät pakkomielteisestä laskelmoinnista, jatkuvasta tulevaisuutta koskevasta huolesta, peloista, jotka vievät rauhan. Viimeisinä päivinään Teresa korosti sitä: ’Mielestäni meidän, jotka kuljemme rakkauden tiellä, ei pitäisi ajatella, mitä tuskallista meille saattaa tapahtua tulevaisuudessa, koska se on luottamuksen puutetta.’” (23–24; Viimeiset keskustelut s. 111).
Uskoa kohdannut koettelemus
Luottamuksestaan huolimatta Teresa koki uskossaan koettelemusta ja pimeyttä:
”Teresan kertomuksesta ilmenee hänen uskonsa sankarillisuus, hänen voittonsa hengellisessä taistelussa voimakkaiden kiusausten edessä. Hän tunsi olevansa ateistien sisar ja istuvansa, kuten Jeesus, syntisten pöytään (vrt. Matt. 9:10–13). Teresa rukoili heidän puolestaan ja uudisti jatkuvasti uskon aktinsa, aina rakastavassa yhteydessä Herraan: ’Juoksen Jeesuksen luo ja sanon olevani valmis vuodattamaan vereni viimeiseen pisaraan todistaakseni, että taivas on olemassa. Sanon hänelle, että pidättäydyn mielelläni nauttimasta tuosta kauniista taivaasta maan päällä, jos hän vain avaa sen portit ikuisiksi ajoiksi onnettomille ei-uskoville.’” (26; PT s. 226–227)
Tulen olemaan rakkaus
Paavi jatkaa: ”Pieni tie on todistus rakkaudesta, jossa Teresa kommentoi Jeesuksen uutta käskyä: ’rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä’ (Joh. 15:12). Jeesus janoaa tätä vastausta hänen rakkauteensa. Hän ’ei pelkää kerjätä vesitilkkaa samarialaiselta naiselta. Hänen oli jano, mutta sanoessaan: ’Anna minun juoda’, tuo maailmankaikkeuden Luoja pyysikin luomaltaan ihmisparalta oikeastaan rakkautta. Hän janosi rakkautta’. Teresa halusi vastata Jeesuksen rakkauteen, antaa rakkauden rakkaudesta.” (31; PT s. 204)
Maria oli Teresalle pienuuden esikuva: ”Teresa harjoitti lähimmäisenrakkautta pienuudessa, jokapäiväisen elämän yksinkertaisissa asioissa, ja teki niin Neitsyt Marian seurassa, oppien Marialta, että ’rakastaa on yhtä kuin antaa kaikkensa ja antaa itsensä’. Kun hänen aikansa saarnaajat usein puhuivat Marian suuruudesta triumfalistisesti, kaukana meistä, Teresa osoitti evankeliumi lähtökohtanaan, että Maria on suurin taivasten valtakunnassa, koska hän on pienin (vrt. Matt. 18:4). (36)
Teresan kutsumus oli rakkaus. Omaelämäkerrassaan hän kuvaa kutsumuksensa ymmärtämistä: ”Käsitin, että jos kirkolla on ruumis, joka koostuu erilaisista jäsenistä, siltä ei puuttuisi tarpeellisinta ja jalointa kaikista: ymmärsin, että kirkolla on sydän ja tuo sydän palaa rakkaudesta. Tajusin, että yksin rakkaus saa kirkon jäsenet liikkumaan, ja jos rakkauden tuli sammuisi, apostolit eivät enää julistaisi evankeliumia, marttyyrit kieltäytyisivät vuodattamasta vertaan – – . Ymmärsin, että rakkauteen sisältyvät kaikki kutsumukset, että rakkaus on kaikki, että se syleilee kaikkia aikoja ja kaikkia paikkoja – – . Lyhyesti sanottuna: se on ikuinen! – – Ylitsevuotavassa rakkauden huumassa huudahdin: ’Jeesus, rakkauteni, kutsumukseni. Lopultakin olen löytänyt sen: kutsumukseni on rakkaus! – – Niin, olin todella löytänyt paikkani kirkossa ja sinä, rakas Jumalani, olet antanut sen minulle – – . Tulen olemaan rakkaus äitini, kirkon, sydämessä. Siten olen kaikki, ja niin unelmani vihdoin toteutuu!!!.” (39; PT s. 203-204)
Paavin mukaan Teresa ”kuunteli Jumalan kutsua sytyttää kirkon sydän palamaan enemmän kuin uneksi omasta autuudestaan. Hänessä tapahtunut muutos auttoi häntä siirtymään innokkaasta taivaan kaipuusta jatkuvaan, palavaan haluun tehdä hyvää kaikille. Se huipentui unelmaan saada jatkaa taivaassa missiotaan: rakastaa Jeesusta ja tehdä Jeesusta rakastetuksi. Yhdessä viimeisistä kirjeistään hän kirjoitti: ’En aio olla toimettomana taivaassa: haluan yhä tehdä työtä kirkon ja sielujen puolesta.’ Noina päivinä hän sanoi vielä suoremmin: ’Minun taivastani tuhlataan maan päällä aina maailmanloppuun asti. Kyllä, minä haluan tuhlata taivastani ja tehdä hyvää maan päällä.’” (42–43; Viimeiset keskustelut s. 106)
Ruususade
Paavi kuvaa Teresan merkitystä nykyihmisille näin: ”Aikana, joka kehottaa keskittymään itseemme ja omiin intresseihimme, Teresa osoittaa, kuinka kaunista on tehdä elämästään lahja. Hetkellä, jolloin pinnalliset tarpeet vallitsevat, hän todistaa evankeliumin mukaisen elämän radikaalisuudesta. Individualismin aikana hän auttaa ymmärtämään, kuinka arvokasta on rakkaus, josta tulee esirukousta toisten puolesta. Hetkellä, jolloin ihmisen pakkomielteenä on suuruus ja uusien valtamuotojen tavoittelu, Teresa osoittaa pienuuden tien. Aikana, jolloin monet ihmiset torjutaan, hän opettaa meille, kuinka kaunista on huolenpito ja vastuunkanto toisista. Monimutkaisella hetkellä hän voi auttaa meitä ymmärtämään yksinkertaisuuden, rakkauden, luottamuksen ja antautumisen ehdottoman etusijan, voittamaan lakikeskeisen ja moralisoivan ajattelutavan, joka täyttää kristillisen elämän velvollisuuksilla ja käskyillä ja jähmettää evankeliumin ilon. Välinpitämättömyyden ja itsekeskeisyyden aikakautena Teresa kutsuu meitä lähetystyöhön Jeesuksen Kristuksen ja evankeliumin vetovoiman valloittamina.” (52)
”Puolitoista vuosisataa syntymänsä jälkeen Teresa on elävämpi kuin koskaan vaeltavan kirkon keskellä, Jumalan kansan sydämessä. Hän vaeltaa kanssamme tehden hyvää maan päällä, kuten hän palavasti halusi. Kaunein merkki hänen hengellisestä elinvoimastaan ovat lukemattomat ’ruusut’ eli armolahjat, joita Jumala meille antaa hänen rakkaudentäyteisten esirukoustensa kautta, tukeakseen meitä elämämme tiellä.” (53)
Kehotuskirje päättyy paavi Franciscuksen rukoukseen:
Rakas pyhä Teresa,
kirkko tarvitsee
evankeliumin värin, tuoksun ja ilon loistoa.
Lähetä meille ruususi!
Auta meitä luottamaan aina,
niin kuin sinä teit,
Jumalan suureen rakkauteen meitä kohtaan,
jotta voisimme joka päivä jäljitellä
pientä pyhyyden tietäsi.
Aamen.
.
Katri Tenhunen
Kehotuskirjeen suomennos löytyy uudesta Heikkojen voima -kirjasta (KATT 2023).