Caritas tänään ja huomenna
Suomen Caritaksen vuosikokous pidettiin 25. huhtikuuta Helsingissä. Uudeksi keulakuvakseen järjestö sai uuden piispan, kun puheenjohtajan nuija siirtyi emerituspiispa Teemu Sipon vakaista käsistä eteenpäin piispa Raimo Goyarrolalle. Fides-lehden haastattelussa uusi puheenjohtaja ja Caritaksen pitkäaikainen pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan Caritaksesta, sen merkityksestä ja mahdollisuuksista.
Suomeen Caritas, katolisen kirkon piirissä syntynyt ja kasvanut hyväntekeväisyysjärjestö, perustettiin jo vuonna 1960. Tämä oli jo ennen Vatikaanin II kirkolliskokousta, siis aikana, jolloin kirkollista elämää voisi ehkä luonnehtia melko ”itseriittoiseksi”. Nykyään, kirkolliskokouksen ja yleisen yhteiskunnallisen kehityksen sekä varsinkin tiedonvälityksen valtavan muutoksen myötä, kirkko ja ja sen ulkopuolinen maailma toimivat paljon suuremmassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tämä näkyy varmasti myös kirkon karitatiivisessa työssä.
”Vuosina 2015–2016 Caritaksessa toteutettiin sääntö- ja organisaatiouudistus. Säännöt saatettiin vastaamaan Caritas Internationaliksen standardeja”, Larissa Franz-Koivisto kertoo. Taustalla oli paavi Benedictus XVI:n päätös vahvistaa Caritaksen asemaa kirkon virallisena hyväntekeväisyysjärjestönä. Tähän perheeseen kuuluu myös Suomen Caritas.
Caritas on tällä hetkellä kansainvälisesti suurin avustusjärjestö heti Punaisen Ristin jälkeen. ”Sääntömuutoksen yhteydessä hallituksen puheenjohtajuus siirtyi nykyiselle emerituspiispalle ja minusta itsestäni tuli piispan pyynnöstä järjestön ensimmäisen pääsihteeri. Piispa Teemulla oli iso rooli, kun sääntöjä lähdettiin uudistamaan”, Larissa toteaa. ”Näin meistä tuli nopeasti myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö, ja verkostoituminen on jatkunut vireänä siitä asti. Katolisen kirkon avustusjärjestön pääsihteerillä on kieltämättä ollutkin kysyntää järjestökentällä Suomessa.”
Monipuolista avustustyötä
Vuosikymmenten saatossa Caritaksen painopisteet ovat vaihdelleet. ”Pitkään Suomen Caritas tunnettiin toimijana kehitysyhteistyöhankkeissa, mutta viime vuosina ja etenkin sääntömuutoksen jälkeen toiminta on keskittynyt yhä vahvemmin Suomeen ja auttamistyöhön Suomessa. Autamme vuosittain yli 100 henkilöä, pääasiassa maahan muuttaneita henkilöitä erinäisissä oleskelulupa-, työllisyys- ja asumisasioissa. Kehitysyhteistyön sektorilla toimimme myös edelleen, sillä monelle seurakuntalaiselle ja jäsenellemme on tärkeää, että toimimme myös heidän lähtömaissaan. Se on mahdollista nimenomaan vahvan Caritas-verkoston kautta”, Franz-Koivisto kertoo.
Caritaksen työ on jakautunut maan sisällä tehtävään työhön ja kehitysyhteistyöhön.” Toisissa maissa tai maanosissa ehkäpä juuri sisäinen työ on pääosassa. ”Toisaalta isoissa maissa saattaa olla myös kaksi eri Caritasta, joista toinen keskittyy maan sisällä tehtävään työhön, toinen kansainvälisiin tehtäviin”, Larissa Franz-Koivisto sanoo ja lisää: ”Muuten työ on sisällöltään hyvinkin samankaltaista: Perustarpeiden antamista haavoittuvassa asemassa oleville. Vaatetta, ruokaa, ohjausta ja neuvontaa sekä työllistämistä eri muodoissaan.” Franz-Koiviston mukaan ”katolinen sosiaaliopetus, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen ovat olleet jo pitkään työn lähtökohtia Caritas-perheessä ja niin myös Suomessa”.
Suomessa Caritas on laajentanut viime vuosina toimintaansa voimakkaasti perinteisten kehitysyhteistyöhankkeiden rinnalle. Franz-Koivisto kertoo esimerkkejä: ”Suomen Caritas on osa Helsingin kaupungin järjestöpoolia eli olemme yksi Stadin safka -hävikkiruoan jakelupisteitä. Meiltä lähtee joka toinen viikko jakoon noin 30 ruokakassia. Caritas-kauppa on kehittynyt kierrätysvaatemyymäläksi, kun solmimme yrityssopimuksen Inditexin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta Zara-myymälästä löytyy Caritas-lahjoituslaatikko, johon voi jättää vaatteita. Ne lajitellaan sitten täällä meillä myytäviin, korjattaviin ja lahjoitettaviin. Meillä on myös oma ompelupalvelu. Järjestö työllistää tukirahan turvin ja tarjoaa myös harjoittelupaikkoja vaikeasti työllistettäville henkilöille sekä opiskelijoille. Järjestöavustuksen turvin pidämme myös ystävyyden kahvilaa ja järjestämme retkiä ja – mikä tärkeintä – teemme ohjaus- ja neuvontatyötä. Sosiaalineuvonnalle on yhä enemmän kysyntää ja tämä toiminta kattaa koko Suomen eli avustettavat ovat yhteydessä sosiaalineuvojaan ympäri Suomen erilaisissa elämän kysymyksissä.”
Caritas on jo pitkään tehnyt yhteistyötä seurakuntien kanssa, jakanut joulun alla ruokalahjakortteja vähävaraisille sekä tukenut kymmenien lasten leirimaksuja. Tukea voi hakea hiippakunnan järjestämille lastenleireille ja vahvistusleireille. Larissa Franz-Koivisto toteaa kiitollisena:”Mikään tuki ei tietenkään olisi mahdollista ilman lahjoittajia, sponsoreita tai eri säätiöiden avustuksia, ja näitä kaikkia haemme aktiivisesti. Tämä on iso työ ja tässä työssä voi olla jokainen seurakuntalainen mukana, joko lahjoittamalla itse suoraan, vinkkaamalla rahoituslähteistä tai omien henkilökohtaisten kontaktien kautta.”
Nuorissa on tulevaisuus
Young Caritas on ollut Larissa Franz-Koiviston mukaan huikea tarina: ”Caritas Europa lanseerasi erillisen nuorten ohjelman, johon osallistui myös Suomen Caritaksesta
nuoria. Hallituksemme jäsen Meisa Dano polkaisi sitten Young Caritas -toiminnan käyntiin myös Suomessa, ja sitä olen pääsihteerinä tukenut parhaan kykyni mukaan.” Työ on kantanut hedelmää. Uudessa hallituksessa istuu nyt neljä jäsentä, jotka ovat tulleet Caritakseen mukaan juuri Young Caritas -toiminnan kautta. ”He ovat aktiivisia, kansainvälisiä ja kielitaitoisia nuoria, joilla on verkostot eri puolille Eurooppaa”, Franz-Koivisto kertoo ja sanoo: ”Olen ylpeä siitä, että Suomi on yksi niistä Euroopan maista, jossa Young Caritas todella toimii. Hallitus sekä me Caritaksen toimistolla tuemme nuorten toimintaa, syntyviä ideoita ja autamme toteuttamaan niitä. Jos emme usko nuoriin, meillä ei ole tulevaisuutta.”
Karitatiivisen työn tarve vain lisääntyy
Larissa Franz-Koivisto toteaa kokemuksestaan käsin, että ”ihmisten hätä on entisestään kasvanut. Eriarvoistuminen on tätä päivää myös Suomessa ja tuen tarve on kasvanut ja kasvaa myös jatkossa.” Hänen mukaansa Caritas ei tällä hetkellä pysty vastaamaan kaikkeen avuntarpeeseen edes omassa hiippakunnassa. ”Tarvitaan lisää talkoohenkeä, että saamme lapset leireille ja vähävaraisille perheille ja yksittäisille kotitalouksille apua eli jokainen jäsen ja lahjoitus on tarpeen. Ohjaamme tarvitsijoita eteenpäin yhteiskunnan palveluihin ja autamme saamaan sieltä tukea aina, kun se on mahdollista, mutta monet ryhmät jäävät tuon avun ulkopuolelle. Näistä ryhmistä mainittakoon pienipalkkaiset siirtolaiset ja vailla oleskeluoikeutta maassa olevat.”
Annettu sosiaalityö Suomen Caritaksessa on ratkaisukeskeistä, osallistavaa ja työllisyyteen tähtäävää, sillä työ on myös tietynlainen ihmisoikeus, vaikka ei olisikaan 100-prosenttisesti työkuntoinen. Caritas pyrkii jatkuvasti laajentamaan toimintaansa Suomessa myös eri paikkakunnille, etenkin sinne, missä toimii katolinen seurakunta. Franz-Koivisto muistuttaa: ”Tilanne ei ole rauhoittumaan päin maailmallakaan.” Auttamistyö Caritaksen kautta on mahdollista ja tehokasta maailmalla juuri siksi, että Caritaksen verkosto on niin vahva maailmanlaajuisesti.
Rahoitus on jatkuva haaste ja murhe kaikissa järjestöissä ja niin myös Suomen Caritaksessa. ”Olemme pyrkineet rakentamaan rahoituksen moneen eri lähteeseen, hankkeisiin, lahjoittajiin ja eri sponsoreiden tuen varaan. Silti suurin osa rahoituksesta tulee tällä hetkellä Caritas-verkoston kanssa neuvotelluista sopimuksista. Jäsenmäärän toivon kasvavan.”
Larissa Franz-Koivisto esittää toiveen: ”Toivon, että yhä useampi seurakuntalainen kokisi, että Caritas on se katolinen hyväntekeväisyysjärjestö, joka auttaa seurakuntalaisia, sillä se on työmme perusta kaiken vaikuttamis- ja verkostotyön takana. Jokainen seurakuntalainen, joka on Caritaksen jäsen tai kuukausilahjoittaja, tukee panoksellaan monia seurakuntalaisia tai ihmisiä ympäri maailman. Osallistuminen eri keräyksiin auttaa kymmeniä, satoja ihmisiä. Suomen Caritaksella on valtava kasvupotentiaali, sitoutuneita työntekijöitä, ja nyt jälleen uusi hallitus, jossa on paljon osaamista. Uskon, että järjestö entisestään kasvaa ja vahvistuu ja tekee näkyväksi Kristuksen työtä.”
Uuden piispan ajatuksia
Vuosikokouksessa Suomen Caritaksen puheenjohtajaksi valittu piispa Raimo Goyarrola näkee Caritaksen työn tapana konkretisoida yhtä kirkon pastoraalisen työn kolmesta pilarista: ”Kirkon pastoraalinen työ perustuu kolmeen pilariin: marttyyriuteen eli uskon todistukseen, liturgiaan eli armon elämään ja diakoniaan eli palveluun. Caritaksen työ on kirkon diakonian konkreetinen ilmentymä, jota marttyyrius ja liturgia ruokkivat ja joka on molempien ilmentymä.”
Piispa toivoo, että ”Suomen Caritas olisi Jumalan armon näkyvä käsi kaikkein hädänalaisimmille. Tähän tarvitsemme konkreettisia hankkeita Suomessa ja Suomesta käsin. Näitä asioita työstämme seuraavissa kokouksissa.” Hän pitää tärkeänä, että ”Caritaksen työ on avointa kaikille ihmisille alkuperästä tai uskontokunnasta riippumatta. Tämä on Caritaksen olennainen osa. Tosin maassamme on epäilemättä monia katolisia maahanmuuttajia ja pakolaisia, jotka tarvitsevat kipeästi konkreettista apua. Rakkaudella on järjestys ja se alkaa omasta perheestä.”
Piispa Raimon mukaan Caritaksen ja seurakuntien välistä yhteistyötä voisi varmasti vielä tiivistää, sillä me kaikki olemme ”samassa veneessä”. ”Joskus meiltä puuttuu kommunikointi tai tietoa. Haluan vahvistaa yhteyksiä, jotta koordinointi olisi loogista ja jotta voisimme palvella enemmän ja paremmin apua tarvitsevia.” Hän miettii, että seurakuntaneuvostoissa voisi olla henkilö, joka keskittyisi ”erityisesti hyväntekeväisyystyöhön seurakunnassa ja olisi yhteydessä hiippakuntatason Caritakseen”.
Toiveissaan piispa näkee Caritaksen järjestönä – ehkäpä melkein katolisena kansanliikkeenä –, joka ”pystyy palvelemaan kaikkia välittävällä, kunnioittavalla ja tehokkaalla tavalla”. Siksi hän kannustaa: ”Caritaksen jäseneksi liittyminen verkossa on erittäin helppoa. Tarvitsemme rukouksia ja tukea konkreettisiin hankkeisiin. Rohkaisen katolilaisia tekemään yhteistyötä Caritaksen kanssa.”
Marko Tervaportti
Larissan tie Caritaksessa
Larissa Franz-Koivisto kuvailee omaa tietään Caritakseen ja Caritaksen tehtävissä seuraavasti:
Oma tieni Caritakseen on pitkä. Opiskellessani sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa tein Caritakselle hankkeen, joka sai rahoituksen. Hankkeessa vastasin koulutuksen järjestämisestä vastaanottokeskuksissa silloin voimaan astuneesta uudesta ihmiskauppaa koskevasta lainsäädännöstä. Vuosi oli 2006. Sitten olin pitkään poissa Caritaksen toiminnasta, kunnes minut valittiin hallitukseen muutettuani takaisin Helsinkiin. Vuonna 2011 minusta tuli hallituksen puheenjohtaja, kun olin vielä kotiäitinä nuorimman lapseni kanssa.
Hyvin pian sen jälkeen Caritaksen hallitus lähti pohjustamaan sääntömuutosta, joka saatiin maaliin joulukuussa 2015. Ja sen jälkeen piispa Teemu Sippo pyysi minua yhdistyksen pääsihteeriksi, enkä siitä luottamustehtävästä tietenkään voinut kieltäytyä. Tätä luottamustehtävää hoidan vieläkin, saa nähdä miten pitkään. Omiin työtehtäviin luottamustoimi on ollut ajoittain haastavaa yhdistää.
Tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä THL:n koordinoimassa hankkeessa, jossa tehtävänä on implementoida uusi kotoutumislainsäädäntö sote-alueille ja luoda ja mallintaa pakolaistaustaisille henkilöille palveluprosessit uutta lainsääntöä vastaavaksi. Kumpikin tehtävä, sekä nykyinen palkkatyöni että Suomen Caritaksen pääsihteeriys, ovat vaativia tehtäviä, mutta olen onnekas siinä, että saan tehdä työtä maahanmuuttotyön ja integraatiokysymysten parissa. Olen saanut kasvaa asiantuntijana sekä sote-puolella että järjestökentällä eli ainakin olen saanut tehdä omaa koulutustani vastaavaa työtä oikein olan takaa, välillä ihan liikaakin.
Mikään kombo, yhdistelmä, ei kuitenkaan onnistuisi ilman hyviä tiimejä, työntekijöitä ympärilläni. Caritaksen pääsihteeri vastaa järjestön operatiivisesta johtamisesta, taloudesta sekä strategian ja toimintasuunnitelmien toimeenpanosta. Toimin myös esihenkilönä tiimille ja meitä on tällä hetkellä toimistolla seitsemän ihmistä. Hallitustyön vetäminen yhdessä puheenjohtajan kanssa on yksi keskeisimpiä päätehtävä. Paljon verkostotyötä, hankkeiden suunnittelua, varainhankintaa ja myös vaikuttamistyötä!
Liity jäseneksi
Caritaksen jäsenyys on helppo tapa tukea avustustyötämme. Jäsenenä saat Caritaksen uutiskirjeen 2–3 kertaa vuodessa ja kuulet ensimmäisenä Caritaksen työstä. Jäsenemme saavat myös Caritas kaupasta 10 % alennuksen. Täytä verkossa oleva lomake osoitteessa www.caritas.fi/liity-jaseneksi, niin saat sähköpostiisi vahvistuksen liittymisestäsi sekä jäsenmaksulaskun. Caritaksen jäsenmaksu on 25 €/vuosi.
Tule kuukausilahjoittajaksi
Tehokkain tapa auttaa on säännöllinen kuukausilahjoitus. Kuukausilahjoittajana autat niitä, jotka tarvitsevat apua eniten. Samalla tuet yhteisöjä ja yksilöitä vaikeissa tilanteissa. Caritas kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa, tekee työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja edistää yhdenvertaisia yhteiskuntia. Lisätietoa: www.caritas.fi/kuukausilahjoitus.
