Toivon pyhiinvaeltajien pyhä vuosi 2025

Paavi Franciscus on julistanut vuoden 2025 riemuvuodeksi seuraten pitkäaikaista kirkon traditiota. Riemuvuoden julistamisbullassa Spes non confundit (Eikä toivo ole turha) pyhä isä esittelee alkavaa riemuvuotta ja korostaa sen olevan jatkumoa kirkon aikaisemmista sekä tavanomaisista että erityisistä pyhistä vuosista. Riemuvuosi alkaa ja päättyy Roomassa 24.12.2024–6.1.2026. Hiippakunnissa sitä vietetään 29.12.2024–28.12.2025. Näin paavi kirjoittaa (SNC, 5–6):

Pyhiinvaellus on tietenkin kaikkien riemuvuoden tapahtumien peruselementti. Matkalle lähtö on tyypillistä sille, joka etsii elämän merkitystä. Pyhiinvaellus jalkaisin on suuri apu hiljaisuuden, vaivannäön, elämässä olennaisten asioiden arvon uudelleen löytämiseksi. Tulevana vuonna toivon pyhiinvaeltajat varmasti kulkevat vanhoja ja uudempiakin reittejä kokeakseen riemuvuoden täysin. Roomassa on perinteisten katakombeihin ja ”seitsemään kirkkoon” tehtävien pyhiinvaellusten ohella muitakin uskon matkareittejä. Matkustaminen maasta toiseen, ikään kuin rajat olisi voitettu, ja siirtyminen kaupungista toiseen luomakuntaa ja taideteoksia ihaillen auttaa meitä arvostamaan erilaisia kokemuksia ja kulttuureja, kantamaan sisimmässämme kauneutta, joka rukouksessa johtaa kiittämään Jumalaa hänen ihmeellisistä teoistaan. Riemuvuoden kirkot pyhiinvaellusreittien varrella ja Roomassa voivat olla hengellisiä keitaita ja lepopaikkoja uskon pyhiinvaelluksella; niissä voimme juoda toivon lähteestä ennen kaikkea vastaanottamalla parannuksen sakramentin, joka on aidon kääntymystien olennainen lähtökohta. Paikalliskirkoissa on erityisesti huolehdittava siitä, että pappeja ja uskovia valmistetaan viettämään ripin sakramenttia ja että mahdollisuus yksityisrippiin on helposti saatavilla. …

Pyhä vuosi 2025 kuuluu aiempien armon tapahtumien jatkumoon. Viimeisenä tavallisena riemuvuotena [2000] oli kulunut kaksituhatta vuotta Jeesuksen Kristuksen syntymästä. 13. maaliskuuta 2015 julistin ylimääräisen riemuvuoden, jonka tarkoitus oli tuoda ilmi ja auttaa ihmisiä kohtaamaan “Jumalan laupiaat kasvot” [vrt. bulla Misericordiae Vultus laupeuden ylimääräisen riemuvuoden julistamiseksi, 1–3], evankeliumin ydinsanoma jokaiselle ihmiselle kaikkina aikoina ja kaikkialla. Nyt on tullut uuden riemuvuoden aika: jälleen kerran pyhä ovi avataan ja kaikkia kutsutaan kokemaan elävästi Jumalan rakkaus, joka herättää sydämessä varman toivon pelastuksesta Kristuksessa. Pyhä vuosi ohjaa myös askeleitamme kohti toista kaikille kristityille perustavalaatuista ajankohtaa: 2033 on kulunut kaksituhatta vuotta lunastuksesta, jonka Herra Jeesus toteutti kärsimisellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Edessämme on siis suurten etappien leimaama matka; niissä Jumalan armo kulkee hänen kansansa edellä ja rinnalla sen vaeltaessa eteenpäin palavana uskossa, innokkaana lähimmäisenrakkaudessa ja kestävänä toivossa (vrt. 1. Tess. 1:3).

Tämän suuren tradition tukemana ja varmana siitä, että riemuvuosi on koko kirkolle elävä kokemus armosta ja toivosta, määrään täten, että Pietarinkirkon pyhä ovi Vatikaanissa avataan 24. joulukuuta 2024; siitä alkaa tämä tavallinen riemuvuosi. Seuraavana sunnuntaina 29. joulukuuta 2024 avaan pyhän oven katedraalissani, Lateraanibasilikassa, joka 9. marraskuuta tänä vuonna viettää vihkimisensä 1700-vuotisjuhlaa. Tammikuun 1. päivänä 2025, Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapyhänä, avataan paavillisen Santa Maria Maggiore -basilikan pyhä ovi. Sunnuntaina 5. tammikuuta 2025 avataan pyhä ovi paavillisessa Pyhän Paavalin basilikassa muurien ulkopuolella. Kolme viimeksi mainittua pyhää ovea suljetaan sunnuntaina 28. joulukuuta 2025.

Lisäksi määrään, että sunnuntaina 29. joulukuuta 2024 jokaisessa katedraalissa ja rinnakkaiskatedraalissa hiippakuntien piispat viettävät pyhää messua riemuvuoden juhlallisen avaamisen johdosta, käyttäen sitä varten erikseen annettavaa rituaalia. Rinnakkaiskatedraalien vietoissa piispan paikan voi ottaa asianmukaisesti nimetty delegaatti. Pyhiinvaellus, joka lähtee liikkeelle collectiota varten valitusta kirkosta ja kulkee katedraaliin, on merkki siitä toivon matkasta, joka Jumalan sanan valaisemana yhdistää kaikki uskovat. Tuon pyhiinvaelluksen aikana voidaan lukea otteita tästä asiakirjasta sekä julistus riemuvuoden aneesta, jonka voi saada edellä mainitussa paikalliskirkkojen pyhän vuoden vieton rituaalissa annettavien ohjeiden mukaan. Pyhä vuosi päättyy paikalliskirkoissa sunnuntaina 28. joulukuuta 2025; pyhän vuoden aikana on huolehdittava siitä, että Jumalan kansa voi täysin osallistua ja vastaanottaa niin toivon sanoman Jumalan armosta kuin sen vaikuttavuuden osoittavat merkitkin.

Tavallinen riemuvuosi päättyy Pietarinkirkon pyhän oven sulkemiseen Vatikaanissa 6. tammikuuta 2026, Herran ilmestymisen juhlapyhänä. Valaiskoon kristillisen toivon valo pyhän vuoden aikana jokaisen ihmisen, kaikille osoitettuna sanomana Jumalan rakkaudesta! Ja todistakoon kirkko uskollisesti tästä sanomasta kaikkialla maailmassa!

.

Mikä ihmeen riemuvuosi?

• Kirkon perinteessä pyhä vuosi tai riemuvuosi on suuri hengellinen ajanjakso. Se on synneistä ja niiden rangaistuksista vapautumisen vuosi, sovinnon vuosi vihollisten välillä, kääntymyksen ja sovituksen sakramentin vastaanottamisen vuosi, ja näin ollen myös solidaarisuuden, toivon, oikeudenmukaisuuden ja sitoutumisen vuosi palvella Jumalaa ilolla ja rauhassa veljiemme ja sisartemme kanssa. Riemuvuosi on ennen kaikkea Kristuksen vuosi, hänen, joka tuo elämän ja armon ihmiskunnalle.

• Riemuvuoden alkuperä juontaa juurensa Raamatun ajoista. Mooseksen laki määräsi juutalaisille erityisen vuoden: ”Pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa maanne kaikille asukkaille yleinen omistusoikeuksien palautus. Se vuosi on riemuvuosi. Silloin jokainen maansa menettänyt saa sen jälleen haltuunsa ja jokainen orjaksi myyty saa palata sukunsa luo. Viettäkää riemuvuotta joka viideskymmenes vuosi. Älkää silloin kylväkö älkääkä korjatko peltoon itsestään kasvanutta viljaa älkääkä kerätkö hoitamattomiin köynnöksiin kasvaneita rypäleitä, sillä se vuosi on riemuvuosi, jonka tulee olla teille pyhä. Syökää vain sitä, mitä maa itsestään tuottaa” (3. Moos. 25:10–13). 

• Tämä erityinen vuosi ilmoitettiin oinaansarvella, jota kutsuttiin hepreaksi yobeliksi, ja siitä juontuu sana ”jubilaeum” (riemuvuosi). Vuoden juhlintaan kuului myös maan palauttaminen alkuperäisille omistajilleen, velkojen anteeksianto, orjien vapauttaminen ja maan jättäminen kesannolle. Uudessa testamentissa Jeesus esittää itsensä henkilönä, joka tuo vanhan riemuvuoden täyttymykseen, koska hän on tullut ”julistamaan Herran riemuvuotta” (Jesaja 61:1-2).

• Katolisessa kirkossa ensimmäisen varsinaisen riemuvuoden julisti paavi Bonifatius VII vuodeksi 1300. Riemuvuoden kokemuksista ja hyvistä hedelmistä johtuen paavi ilmoitti pian, että vuosi on samalla ”kaikkien syntien anteeksiannon vuosi” ja että samanlainen vuosi pitäisi järjestää joka sadas vuosi. Pian kuitenkin päädyttiin jo käytäntöön, että riemuvuosia pidettäisiinkin 50 vuoden välein, sitten 33 vuoden välein muistona Jeesuksen maanpäällisen elämän kestosta. Vuodesta 1400 alkaen riemuvuosia on ollut pääsääntöisesti 25 vuoden välein. Joskus paavit ovat julistaneet myös erityisiä riemuovuosia, esimerkiksi vuonna 1933 vietettiin riemuvuotta muistona Vapahtajan kuoleman 1900. vuodesta ja 2016 laupeuden riemuvuotta. Paavi Franciscus ehti myös jo ilmoittaa, että vuonna 2033 vietetään samoin kuin sata vuotta aiemmin riemuvuotta, koska silloin on kulunut 2000 vuotta ”lunastuksesta, jonka Herra Jeesus toteutti kärsimisellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan”.

PYHÄ OVI

• Pyhä ovi on erityinen ovi ensi sijassa Rooman neljässä suuressa basilikassa – Pietarinkirkossa, Lateraanikirkossa, Pyhän Paavalin basilikassa ja Santa Maria Maggiore -basilikassa –, tosin muissakin keskeisissä kirkoissa voi olla vastaavanlaisia pyhiä ovia. Nämä ovet ovat normaalisti suljettuina ja avataan vain riemuvuosina erityisen juhlallisesti. Pyhästä ovesta kulkeminen symboloi siirtymistä synnistä armoon. Tavanomaisten ehtojen täyttyessä (rippi, kommuunio ja pyhän isä tarkoitusten puolesta rukoileminen) pyhän oven läpi käyminen voi myös tuottaa uskovalle täydellisen aneen.

• Tulevana riemuvuonna paavi on halunnut korostaa vanhaa tapaa ja kutsuu kaikkia ”toivon pyhiinvaeltajia” juuri Roomaan, jonne jo keskiajalla vaelsi satoja tuhansia uskovia. Siksi Vatikaanin antaman selvennyksen mukaan pyhät ovet avataan vain Rooman neljässä suuressa basilikassa ja yhdessä vankilassa. Laupeuden riemuvuonna 2016 pyhiä ovia avattiin paljon laajemmin eri puolilla maailmaa. Selvennyksen mukaan hiippakunnissa on kuitenkin pidettävä huoli riemuvuoden hengellisten aarteiden saavutettavuudesta muilla tavoin: pyhiinvaelluksin, vierailuilla pyhissä paikoissa, laupeudentöin ja katumusta tekemällä. Lisätietoa saadaan myöhemmin, kun hiippakuntien ja seurakuntien ohjelmat riemuvuotta varten alkavat selkiytyä.

• Roomassa on valmistauduttu pyhiinvaeltajien tulvaan, ja esimerkiksi tammi-helmikuun vaihteessa järjestetään yhteinen pohjoismainen pyhiinvaellus Roomaan. Matkat ja majoitukset ovat näillä näkymin jokaisen pyhiinvaeltajan omalla vastuulla, mutta yhteinen pyhiinvaellusohjelma on kolmipäiväinen: 1.–3.2.2025. Lisätietoja saadaan myöhemmin.

KATT / vatican.va