Kirkon tulos lähes tasapainossa, mutta nojaa vahvasti ulkomaisiin avustuksiin
.
Katolinen kirkko kasvaa Suomessa tasaisesti, ja kasvu näkyy taloudessa ensimmäisenä menopuolella: kun seurakuntaelämä vilkastuu ja toiminta tavoittaa yhä useamman, tarvitaan enemmän työntekijöitä, tiloja ja palveluita. Vuonna 2025 kirkon menot kasvoivatkin kautta linjan, erityisesti henkilöstö- ja toimitilakuluissa. Ilahduttavaa on, että myös tulopohja vahvistui ja tulos päätyi lähes tasapainoon. Talous nojaa kuitenkin yhä vahvasti ulkomaisiin avustuksiin ja kertaluonteisiin eriin.
Jäsentulot, eli jäsenmaksut, kolehdit ja lahjoitukset yhdessä, kasvoivat vuonna 2025 noin 1 016 000 eurosta noin 1 146 000 euroon, eli lähes 13 prosenttia. Kasvun selvä moottori olivat kolehdit, jotka nousivat noin 367 000 eurosta noin 467 000 euroon eli reilut 27 prosenttia. Tämä on ilahduttavaa ja kertoo ennen kaikkea siitä, että sähköinen lahjoittaminen — erityisesti MobilePay — on tehnyt kolehtiin osallistumisesta aiempaa helpompaa. Myös lahjoitukset kasvoivat noin 119 000 eurosta noin 137 000 euroon. Jäsenmaksukertymä sen sijaan pysyi käytännössä ennallaan, noin 530 000 eurosta 542 000 euroon eli vain runsaan kahden prosentin verran. Tämä on jatkuva huolenaihe: jäsenmäärämme kasvaa, mutta jäsenmaksua maksavien osuus ei kasva samassa tahdissa. Jäsenmaksu on kuitenkin edelleen kirkkomme talouden vakain ja tärkein peruspilari.
Koko kirkon tulos parani merkittävästi. Kun vuoden 2024 tilinpäätös oli noin 259 000 euroa alijäämäinen, päätyi vuosi 2025 lähelle tasapainoa, vain noin 8 000 euroa miinukselle. Paraneminen on todellinen ja tervetullut, mutta sen taustaa on syytä avata rehellisesti. Yksittäinen, noin 119 000 euron suuruinen testamenttilahjoitus paransi tulosta olennaisesti. Tällaisista lahjoituksista olemme syvästi kiitollisia, mutta kertaluonteisina erinä niitä ei voi olettaa toistuviksi. Vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa lisäksi Bonifatiuswerk-avustuksen jaksotuksen korjaus, joka selittää osaltaan tuloksen muutosta vuosien välillä. Ilman näitä eriä paikalliskirkon tulos olisi jäänyt selvästi heikommaksi. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että talouden vakaus rakennetaan säännöllisen tulopohjan varaan, ei yksittäisten poikkeuksellisten erien.
Menojen kasvu oli vuonna 2025 nopeampaa kuin säännöllisten tulojen: koko paikalliskirkossa henkilöstömenot kasvoivat yli viidenneksen ja toimitilakulut noin kahdeksan prosenttia. Kasvu on suurelta osin tietoista panostusta toimintaan, mutta se merkitsee myös pysyvästi korkeampaa kulutasoa, joka on katettava joka vuosi uudelleen. Siksi kehitys edellyttää jatkossa tarkkaa taloudenpitoa ja säännöllisen tulopohjan vahvistamista samassa tahdissa.
Ulkomaistenavustusten merkitys on edelleen suuri, joskin laskeva. Saksalaisten Bonifatiuswerkin ja Ansgarwerkin tuki kirkon toimintamenoihin oli vuonna 2025 yhteensä noin 559 000 euroa, kun se edellisvuonna oli noin 590 000 euroa. Ilman tätä tukea kirkkomme talous olisi syvästi alijäämäinen. Tuki on meille edelleen välttämätöntä, mutta sen asteittainen supistuminen korostaa oman taloudellisen omavaraisuutemme merkitystä pitkällä aikavälillä.
Vuoden aikana käynnistettiin myös merkittäviä investointeja. Suurin hanke on piispantalon kosteusvauriosta käynnistynyt saneeraus, joka on aktivoitu taseeseen keskeneräisenä investointina, eikä se siten rasita vuoden tulosta. Lisäksi Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan tiloissa tehtiin perusparannustöitä. Investoinnit rahoitettiin pääosin ulkopuolisin avustuksin: niihin saatiin yhteensä yli 600 000 euroa muun muassa Bonifatiuswerkiltä ja amerikkalaiselta Clover Foundationilta. Nämä avustukset eivät kierrä tuloslaskelman kautta, vaan ne vähennetään suoraan hankinnan arvosta taseessa. Investointimme eivät siis rasita kirkon omaa taloutta täysimääräisesti — mutta samalla ne nojaavat vahvasti kansainvälisten lahjoittajien tukeen.
Seurakuntienvälillä on edelleen huomattavia rakenteellisia eroja. Suurimmat seurakunnat pärjäävät hyvin, mutta osa pienemmistä seurakunnista tekee tappiota jo säännöllisellä tulopohjallaan. Näiden seurakuntien toimintaedellytysten turvaaminen on koko hiippakunnan yhteinen tehtävä, eikä sitä voi jättää yksin niiden omien tulojen varaan.
Vuosi 2025 oli kokonaisuutena taloudellisesti myönteinen: jäsentulomme kasvoivat, tulos parani ja paikalliskirkkomme talous kehittyi oikeaan suuntaan. Samalla tilinpäätös muistuttaa, että vakaa talous rakennetaan pitkäjänteisesti, säännöllisen tukemisen varaan. Jokainen maksettu jäsenmaksu ja jokainen kolehti on osa tätä yhteistä työtä. Kiitän lämpimästi kaikkia seurakuntalaisia, jotka omalla panoksellaan kannattelevat kirkkomme toimintaa — teidän tukenne tekee kaiken mahdolliseksi.
Siunattua alkavaa syksyä kaikille lukijoillemme.
Tommi Reinikainen
Hiippakunnan ekonomi
Tarkemmat tiedot kirkon taloudesta löytyvät osoitteesta katolinen.fi > Hiippakunnan talous (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).