Pääkirjoitus, Fides 3/2026, s. 2. 12.6.2026
Kesä on Suomessa varmasti parasta aikaa tutkia ja ihastella Jumalan luomistyön ihmeellistä kauneutta ja moninaisuutta, vaikka muillakin vuodenajoilla on toki omat vahvuutensa. Kiertokirjeellään Laudato si’ (Ole ylistetty) paavi Franciscus kohdisti omalta osaltaan huomiomme välttämättömyyteen huolehtia tästä yhteisestä kodista. Nyt paavi Leon ensimmäinen kiertokirje Magnifica humanitas (Suurenmoinen ihmisyys) tekee selväksi, että teknologian kehitys ja monien toimintojen digitalisoituminen ei voi eikä saa tapahtua Jumalan luoman suurenmoisen ihmisyyden kustannuksella. Koko kompleksinen luomakunta ei ole olemassa maksimoidakseen hyötyä, tehokkuutta tai edistystä vaan tarjotakseen jokaiselle ihmiselle ja ihmisyhteisölle hyvän ja arvokkaan elämän.
Kiertokirjeessään paavi Leo nostaa esiin kirkon yhteiskuntaopin keskeiset periaatteet. Ne kaikki perustuvat käsitykseen ihmispersoonan luovuttamattomasta ihmisarvosta, joka kuuluu jokaiselle ihmiselle ja josta kumpuavat myös kaikki ihmisoikeudet. Kirkon yhteiskuntaoppi puolestaan rakentuu seuraavien perusperiaatteiden varaan: yhteinen hyvä, hyödykkeiden yleismaailmallinen käyttötarkoitus, subsidiariteetti (lähivastuu), solidaarisuus (yhteisvastuu) sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
On selvää, että ihmiskunnan matka yhteisen hyvän toteutumiseksi on pitkä. Me emme kaikki ole tasa-arvoisia, meillä ei ole samoja mahdollisuuksia, me emme saa samanlaista turvaa emmekä hoitoa, ei edes niin sanotuissa rikkaissa maissa. Työ asioiden parantamiseksi vaatii kuitenkin niin päättäväisyyttä, periaatteellisuutta kuin kärsivällisyyttäkin. Mutta ennen kaikkea se vaatii rauhaa. Siellä, missä ei vallitse rauha, ei ihmistä useinkaan nähdä lähimmäisenä vaan joko ystävänä tai vihollisena, resurssit ohjataan kaikkeen muuhun kuin yhteiskunnan kehittämiseen ja viha ja kauna kalvavat ihmisen sydäntä.
Kirkon tehtävä ja tavoite on puolustaa ihmistä. Nähdä hänessä se jumalankuvallisuus ja lähimmäinen, joka ansaitsee rakkautta, kuuntelemista ja huolenpitoa täysin ilman omaa ansiotaankin. Vain siksi, että hän on Jumalan luoma ja tahtoma ihminen. Juuri ihmisen – kaikkien ihmisten – arvokkuuden puolustaminen on oikea tapa kunnioittaa Jumalaa tässä meidän maailmassamme ja ajassamme.
Marko Tervaportti
Onnellista kesää kaikille lukijoille!