Paavin julistama riemuvuosi vuodelle 2025 avattiin Pietarinkirkossa jouluaaton iltamessun edellä 24.12.2024. Paikalliskirkoissa riemuvuosi käynnistyi sunnuntaina 29.12. pyhän perheen juhlapäivänä.
Helsingin hiippakunnassa riemuvuosi avattiin aimo annoksella ekumeniaa, kun avajaisliturgian collection eli kokoontumisen paikkana toimi Saksalainen kirkko Unioninkadun alussa, Tähtitorninvuoren pohjoislaidalla. Kirkkoon kokoontui piispa Raimon johdolla toistasataa uskovaa, jotka hymnejä laulaen, rukoillen, evankeliumin katkelmaa ja paavin bullan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) osia kuunneltuaan kerääntyivät lopulta kirkon ulkopuolelle lähteäkseen ”toivon pyhiinvaellukselle”:
”Veljet ja sisaret, lähtekäämme Kristuksen nimessä. Hän on se tie, joka johtaa Isän luokse. Hän on se totuus, joka tekee meistä vapaita. Hän on se elämä, joka on voittanut kuoleman.”
Laulava kulkue
Pyhiinvaelluskulkue kiersi Saksalaisen kirkon takaa puiston läpi alas kohti Etelärantaa ja jalkakäytävää pitkin kohti Pyhän Henrikin katedraalia. Pyhän Marian seurakunnan kuoro toimi esilaulajana, kun pyhiinvaeltajajoukko lauloi ensin psalmeja ja lopuksi kaikkien pyhien litaniaa. Kulkueen matka kesti viitisentoista minuuttia. Lopulta se kokoontui Pyhän Henrikin aukiolle, jossa litania saatiin päätökseen ja avajaisliturgia jatkui.
Kirkon portaille noussut piispa Raimo otti vastaan riemuvuoden kulkueristiksi valikoituneen, piispa Teemun aikanaan lahjaksi saaman katedraaliseurakunnan kulkueristin ja kohotti sitä kolmesti lausuen: ”(Katsokaa kaikki –) Kristuksen risti, ainoa toivo!” Siihen kaikki vastasivat joka kerta: ”Meidän toivomme ja turvamme!”
Pyhä perhe ja perheen merkitys
Tämän jälkeen siirryttiin sisälle kirkkoon, jossa toimitettiin vielä veden siunaus ja kansan vihmominen. Kulkueristi asetettiin kirkon kuoriin koko riemuvuoden ajaksi ja pyhän perheen messu päästiin aloittamaan suoraan Glorialla. Katedraalin urkurin Marko Pitkäniemen toimiessa diakonin tehtävissä Pyhän Marian seurakunnasta tullutta kuoroa johti ja urkuja soitti Ann-Catrin Weckström. Saksalaisessa kirkossa urkurina olikin toiminut Pilvi Listo-Tervaportti.
Piispa luki saarnan paikalla oman tätä juhlaa ja riemuvuotta käsittelevän paimenkirjeensä (se on luettavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi täällä). Paimenkirjeessä piispa muistuttaa, että vuonna 2025 vietetään myös Nikean kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlavuotta. Siinä kirkolliskokouksessa vahvistettiin, että ”Poika on samaa olemusta kuin Isä”. Siksi kun me ”tunnustamme, että Jeesus on Jumala, me palvomme häntä, ylistämme, kiitämme, pyydämme anteeksiantoa, rukoilemme häntä ja vastaanotamme hänen sakramentaalisen armonsa”.
Juuri perheessä Jeesus myös halusi tulla ihmiseksi ja kasvaa ihmisenä. Piispa Raimon mukaan meidät kaikki on kutsuttu elämään ”todeksi Jumalan rakkautta perheissämme, koska siellä, perheissä, Jeesus halusi myös olla ja pyhittää ne”.
Lasten lahja
Piispan paimenkirjeen ehkä voimakkain viesti on ilo lapsista lahjana. Hän kannustaa: ”Tarvitsemme lisää uskollisia avioliittoja, enemmän isiä ja äitejä, jotka eivät pelkää ottaa vastaan lasten lahjaa. Tarvitsemme lisää lapsia perheisiimme, sillä he vahvistavat sidettä puolisoiden kesken ja sisarusten välillä. Myös oma suomalainen yhteiskuntamme tarvitsee lisää lapsia, jotka aikanaan rakentavat tätä maatamme ja ovat siitä vastuussa – myös taloudellisesti ja työvoiman osalta.”
Piispa toteaa osuvasti: ”Tänään alkava riemuvuosi on mahdollisuus uudistaa sitoumuksemme Kristukseen ja omiin perheisiimme. Pyhyytemme ei ole erotettu päivittäisestä elämästämme. Aivan kuten Jeesus kasvoi perheessä, meitäkin kutsutaan kasvamaan pyhyydessä perhe-elämämme kautta, työssämme, opiskellessamme ja palvellessamme toisiamme. Jokainen perhe on kutsuttu olemaan pieni ’kotikirkko’, jossa Kristuksen rakkaus tulee läsnä olevaksi ja jossa lapset voivat kasvaa uskossa.”
Riemuvuoden kutsu
Alkanut riemuvuosi tarjoaa kaikille kristityille mahdollisuuden uuteen alkuun. Paavi Franciscus ”kehottaa meitä elämään solidaarisesti ja auttamaan köyhiä ja syrjäytyneitä merkkinä kristillisestä rakkaudesta. Pyhä isä painottaa myös rauhan, luomakunnan suojelemisen ja vuoropuhelun tärkeyttä. Näin riemuvuodesta voi tulla armon ja uudistumisen aikaa koko ihmiskunnalle.” Joka tapauksessa se on ”kutsu kääntymykseen ja hengelliseen uudistumiseen”, vuosi, jonka aikana piispa toivoo meidän kaikkien rukoilevan ”uskollisten avioliittojen puolesta, yhtenäisten perheiden puolesta ja lasten lahjan puolesta, lasten, jotka tuovat niin paljon iloa koteihimme ja kirkkoihimme”.
Marko Tervaportti