Casagrandentalo, Linnankatu 3, Turku
.
Oletteko kuulleet Turussa sijaitsevasta Pyhän Hengen kappelista? Minä kuulin Pyhän Hengen kappelista ensi kertaa meillä vierailleilta Porvoon luterilaisen seurakunnan papeilta. Kiinnostukseni heräsi. Udeltuani asiaa Marko Tervaportilta hän kehotti minua haastattelemaan turkulaista Benito Casagrandea, joka on katolinen arkkitehti. Hän on suuresti vaikuttanut Turun vanhan keskustan säilyttämiseen. Otin yhteyttä Casagrandeen Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunnan kirkkoherran rohkaisemana.
Historiallisen Turun arvokkain ja kaunein kolkka on Aurajoen ranta, jossa toisella rannalla on Turun tuomiokirkko ja toisella rannalla kaunis Casagrandentalo. Pyhän Hengen kappeli sijaitsee juuri Casagrandentalon uumenissa. Sinne kätkeytyvät keskiaikaisen Pyhän Hengen kirkon perustukset ja haudat. Kappeli on 650 keskiaikaisen katolisen vainajan hautapaikka. Reformaatio hautasi kirkon ja sen mukana katoliset vainajat unohduksiin sadoiksi vuosiksi.

Vainajat eivät eläessään olleet aatelisia, niinpä vaakunoiden sijaan heidän annistaan Suomen maalle kertovat aura, ankkuri, myllynkivi ja heinäseipäät.
Monien ihmeellisten sattumusten johdattelemana Maltan ritari Benito Casagrandesta on tullut tämän hautapaikan vartija. Tänne haudatut vainajat ovat koskettaneet häntä syvästi. Ihmiselämän arvokkuus ei katoa kuolemassa. Jumala on luonut ihmiset itseään varten ja vielä kuoltuammekin me kuulumme Jumalalle. Siitä Benito on tullut hyvin tietoiseksi Pyhän Hengen kappelin vainajien myötä. Hän vartioi huolella keskiajalla eläneiden vainajien hautarauhaa. Benito antaa vainajien luut lääketieteellisiin ja arkeologisiin tutkimuksiin vain, jos tutkijat osoittavat kunnioitusta edesmenneiden luovuttamattomalle ihmisarvolle ja takaavat palauttavansa vainajat takaisin haudan rauhaan.

Benito ja Irma Casagrande.
Kesälläkään kappeliin ei loista auringon valo, olemmehan maan uumenissa. Mutta Benito Casagranden silmistä ja olemuksesta loistaa armon valo, ja sillä innolla hän kertoo meille Pyhän Hengen kappelin historian vaiheista. Meidän on käännettävä katseemme Roomaan, jossa Pyhän Hengen hospitaaliveljeskunta tarjosi apuaan sairaille, köyhille ja pyhiinvaeltajille Pyhän Hengen taloissa jo 1100-luvulta alkaen. Tämän esikuvan mukaan Turkuun perustettiin 1300-luvulla Pyhän Hengen talo. Hyväntahtoisesti Benito toteaa, että tässä lienee ensimmäinen sote-järjestelmä Suomen kamaralla.
Vuoden 1396 anekirjeistä on selvinnyt, että Turun Pyhän Hengen talon kappeli on ollut kaikille vilpittömästi katuville ja synneistään ripittäytyville pyhiinvaeltajille yksi pyhiinvaellusreitin etappi. Nykyisenä ekumenia-aikana Casagrandentalon kellarikerroksen kappeli on yksi kuudesta 1300-luvulta periytyvän Turun pyhiinvaellusreitin etapeista. Turussa sijaitseva Pyhiinvaelluskeskus ylläpitää tätä vuonna 2025 avattua pyhiinvaellusreittiä.
Reformaatiokuningas Kustaa Vaasan poika Juhana III kiintyi suomalaiseen kansaan Suomen herttuana. Ruotsin kuninkaaksi noustuaan hän rakennutti Pyhän Hengen talon yhteyteen Pyhän Hengen kirkon suomenkieliselle väestölle. Aurajoen toisella rannalla sijaitseva Pyhän Marian ja pyhän Henrikin kirkko palveli enemmän ruotsinkielistä väestöä. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1588. Reformaation edetessä ja Juhana III:n kuoltua kenraalikuvernööri Pietari Brahe rakennutti Turkuun valtatien, Stora Brahegatanin, joka peitti alleen Pyhän Hengen kirkon ja sen hautausmaan. Näin ne painuivat vuosisadoiksi unholaan.
Benito ja Irma Casagranden käsissä Pyhän Hengen kirkko on herännyt uudelleen eloon kappelina. Korttelin siirryttyä Casagranden perheen omistukseen alueella tehtiin perusteellisia kaivauksia. Silloin löydettiin Juhana III:n rakennuttaman kirkon kuoriosan rauniot ja haudat sen uumenista ja ympäriltä. Nykyisen kappelin alttari on suuri myllynkivi ja sen taustalla on heinäseipäät, joiden juuressa lepää aura ja ankkuri. Pyhän Hengen kappelin ”katakombivainajat” eivät ole kuninkaallisia eivätkä aatelisia. He olivat tavallista työtätekevää, köyhää suomalaista kansaa. Paikka on maan hiljaisten hauta- ja muistopaikka. Niiden, jotka keskiajalla hakivat turvaa Pyhän Hengen talosta. Niiden, joista paavimme Leo XIV kirjoittaa ensimmäisessä apostolisessa kehotuskirjeessään Dilexi te. Ei liene sattumaa, että kirje julkaistiin juuri Jumalan köyhän, pyhän Franciscus Assisilaisen, muistopäivänä.

Maltan ritari Benito Casagrande kertoo innostavasti ritarien ”vartioiman” kappelin historiasta sylissään Turun yliopiston arkeologien tekemä paikan historiaa kertova animaatioesitys.
Kristus laskeutui maailman alhaisimpiin paikkoihin ottaen harteilleen kaiken ihmiselämän tuskan. Kappelissa tästä muistuttaa piikkilangasta tehty krusifiksi. Olemme paikassa, missä erityisellä hartaudella tunnemme kenosiksen, pyhän lauantain hiljaisuuden: ”Kristuksella Jeesuksella oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen. Hän luopui omastaan ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi ja eli ihmisenä ihmisten joukossa. Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman” (Fil. 2:6–11).
Kappeli on avoin kaikille hiljaisuutta ja Jumalaa etsiville ihmisille. Siellä voi vierailla varaamalla ajan sivustolla casagrandentalo.fi. Sivustolta löytyy paljon lisätietoa Pyhän Hengen kappelista ja sen historiasta, joka on myös Suomen katolisuuden historiaa sen varhaisina vuosisatoina. Benito Casagrandesta ja ihmeellisistä käänteistä, joiden kautta Pyhän Hengen kappelista on tullut elävä Jumalan kunnioittamisen paikka, voimme lukea lisää juuri ilmestyneestä elämänkerrasta: Benito Casagrande — Enemmän kuin arkkitehti (Casagrande & Lahtinen, 2026).
Eeva Vitikka-Annala
.
Artikkelikuva: Casagrandentalon pääsisäänkäynnin yllä lukee OMNIA VINCIT AMOR, Rakkaus voittaa kaiken. Runoilija Vergiliuksen sanat ovat myös Benito ja Irma Casagranden suvun vaakunan tunnussanat.