Pohjoismaiset piispat keskustelivat yhteiskunnallisesta yhteenkuuluvuudesta, maailmanlaajuisesta synodista ja kristillisestä identiteetistä
Pohjoismaiden piispainkokous (NBK) kokoontui syystäysistuntoonsa Paderbornissa Westfalenissa 21.–25. syyskuuta 2026. Paderbornin arkkipiispan Udo Markus Bentzin ja Bonifatiuswerkin kutsusta Pohjoismaiden piispat kokoontuivat Haus Immaculatassa ja Bonifatiushausissa keskustelemaan kirkon ja yhteiskunnan ajankohtaisista kysymyksistä. Maailmanlaajuisen kirkon synodaalisen prosessin lisäksi kokouksen keskiössä olivat yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus, muukalaisuuden kohtaaminen kriisien leimaamassa maailmassa sekä perheen tulevaisuus.
Kotimaan ja maailmalle avoimuuden välillä: piispa Varden peräänkuuluttaa tasapainoa maahanmuuttokeskusteluun
Piispainkokouksen puheenjohtaja, piispa-prelaatti Erik Varden OCSO (Trondheim ja Tromssa) loi avauspuheessaan ”Muukalaisen vastaanottaminen” kaaren Raamatun Babylonin tornia koskevasta kertomuksesta nykyajan ajankohtaisiin haasteisiin. Maailmanlaajuisten kriisien ja kasvavan populismin edessä Varden varoitti yhteiskunnallisen keskustelun koventumisesta:
”Kristittyinä meidän on protestoitava äänekkäästi. Velvollisuutemme on ojentaa auttava kätemme hädässä oleville, avata ovemme kodittomille ja jakaa aineellisesta hyvinvoinnistamme köyhille.”
Samalla piispa korosti, että oman maan kulttuuria on vaalittava ja vastuuta kannettava: ”Edessämme oleva kristillinen haaste […] on löytää tasapaino kahden tehtävän välillä: edistää kansallista yhtenäisyyttä ja identiteettiä ja samalla olla avoimia apua tarvitseville ja muukalaisille.”
Piispat ilmoittivat julkaisevansa 25. lokakuuta 2026 maahanmuuttoa käsittelevän paimenkirjeen.
Vuoropuhelussa paikalliskirkon kanssa
Työskentelyistuntojen lisäksi piispat vierailivat Paderbornin teologisessa tiedekunnassa ja kirjoittivat nimensä Paderbornin kaupungin kultaiseen kirjaan kaupungintalolla. NBK:n jäsenet tapasivat isäntänsä Hernessä, jonne arkkipiispa Bentz on väliaikaisesti siirtänyt virkapaikkansa. Siellä NBK:n puheenjohtaja piispa Erik Varden osallistui paneelikeskusteluun aiheesta ”Kirkko maallistuneessa yhteiskunnassa”. Arkkipiispa Bentz ja piispa Varden keskustelivat yhdessä katolisen kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten edustajien kanssa hengellisen elämän uusista aluista, missionaarisista kokemuksista sekä siitä, mikä kannattelee kristittyjä syvällisten yhteiskunnallisten muutosten aikana.
Suuntaviivoja maailmanlaajuisen piispainsynodin toteuttamiselle vuosina 2027–2028
Piispat paneutuivat perusteellisesti maailmanlaajuisen piispainsynodin etenemissuunnitelman toteuttamiseen. Tukeakseen Skandinavian paikalliskirkkoja parhaalla mahdollisella tavalla piispainkokous päätti kutsua hiippakuntien synoditiimit alueellisiin kokouksiin keväällä 2027. Niissä on tarkoitus laatia jäsennelty raportti, jossa tarkastellaan ja arvioidaan tähänastisia synodaalisia prosesseja sekä kirkollisen yhteisön toimielimiä.
Katse eteenpäin: kristillisen avioliiton kauneuden julistaminen uudelleen
Yhtenä painopisteenä oli myös valmistautuminen piispainkokousten puheenjohtajien tulevaan tapaamiseen Roomassa lokakuussa 2026 aiheesta ”Kymmenen vuotta Amoris laetitiasta”. Piispat pitivät valitettavana sitä, että kirkon avioliittoa ja perhettä käsittelevät asiakirjat pelkistyvät julkisessa keskustelussa aivan liian usein yksittäisiin kiistanalaisiin kysymyksiin, kun taas pastoraalinen haaste on siinä, että yhä harvemmat ihmiset ylipäätään solmivat avioliiton. NBK kannatti siksi keskustelun suuntaamista pois kapea-alaisista kiistakysymyksistä:
”Kirkon on tuotava esiin kristillisen avioliiton kauneus ja merkitys elinikäisenä, uskollisena ja hedelmällisenä yhteytenä ja korostettava sitä voimakkaammin julistuksessaan.”
Paderbornissa vietettyjen useiden neuvottelupäivien ja syvällisen hengellisen vuoropuhelun päätteeksi pohjoismaiset piispat ilmaisivat syvän kiitollisuutensa Saksasta saadusta runsaasta taloudellisesta tuesta sekä Bonifatiuswerkin moninaisesta avusta. Tämä vuosikymmeniä jatkunut solidaarisuus muodostaa korvaamattoman perustan pastoraaliselle työlle Pohjoismaiden diaspora-alueilla, minkä ansiosta piispat katsovat luottavaisina kohti tulevia pastoraalisia tehtäviä kotimaissaan.
NBK