Piispa Raimo: Synodaalisuus tarkoittaa, että kirkon tulee kuunnella, oppia ja kasvaa yhdessä
Helsingin piispa Raimo Goyarrola vastasi syyskuun lopussa joihinkin synodaalisuuden merkitystä valaiseviin kysymyksiin juuri ennen piispainsynodin täysistunnon alkua.
Mitä synodaalisuus tarkoittaa paavi Franciscuksen näkökulmasta?
Synodaalisuus on kirkon yhteinen matka, jossa jokainen kristitty osallistuu kirkon elämään ja sen tehtävän toteuttamiseen. Paavi Franciscus korostaa, että kaikki kirkon jäsenet, erityisesti maallikot, ovat kutsuttuja olemaan aktiivisia toimijoita ja osallistumaan kirkon rakentamiseen arjessa – perheessä, työssä, yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä. Synodaalisuus tarkoittaa, että kirkko on yhteisö, jossa kaikkien ääni on tärkeä. Kasteen kautta tulemme kirkon jäseniksi.
Miten kaste liittyy synodaalisuuteen?
Kaste on kristillisen elämän alku ja samalla kutsu missioon, lähetykseen. Kaikki kastetut ovat kutsuttuja pyhyyteen ja yhteiseen tehtävään kirkossa. Paavi Franciscus korostaa, että jokainen kastettu on vastuussa kirkon missiosta. Synodaalisuus alkaa siitä, että kaikki tunnistavat oman tehtävänsä ja vastuunsa Jumalan kansan jäseninä.
Miten synodaalisuus näkyy maallikoiden roolissa kirkossa?
Maallikoilla on tärkeä rooli kirkon elämässä. Heitä ei ole kutsuttu vain seuraamaan, vaan myös toimimaan aktiivisesti. Synodaalisuus tarkoittaa sitä, että maallikot voivat ottaa vastuullisia tehtäviä kirkossa, ja heidän äänensä ja näkemyksensä ovat arvokkaita kirkon päätöksenteossa. Maallikoilla on merkittävä tehtävä myös kirkon mission ja evankelioinnin toteuttamisessa. Ei pidä ajatella, että on olemassa me ja te, maallikot ja papit, vaan että me kaikki yhdessä olemme se pyhiinvaeltava Jumalan kansa.
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näet nykymaailmassa synodaalisuuden näkökulmasta?
Minun mielestäni globalisaatio ja sekularisaatio ovat sekä haasteita että mahdollisuuksia. Globalisaatio voi rikastuttaa kirkkoa eri kulttuurien kohtaamisen kautta, ja sekularisaatio voi antaa uusia tilaisuuksia julistaa evankeliumia laajemmalle yleisölle. Pappien puute puolestaan haastaa kirkkoa antamaan maallikoille enemmän vastuuta, mikä korostaa synodaalisuuden tärkeyttä. Myös ekumeeninen yhteistyö on olennainen osa synodaalista kirkkoa, sillä Jeesus muistuttaa meitä siitä, että meidän pitäisi olla yhtä, jotta todistuksemme olisi uskottava.
Miten synodaalisuus voi uudistaa kirkon rakenteita?
Synodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja uudistaa kirkon rakenteita, niin seurakuntatasolla kuin koko kirkon mittakaavassa. Paavi Franciscus on puhunut siitä, että kirkon on oltava lähempänä ihmisiä, ja synodaalisuus auttaa tässä. Se voi tarkoittaa synodaalisten prosessien, kuten synodien, kautta tehtävää yhteistyötä, jossa kaikkien kirkon jäsenten ääni tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Tämä luo pohjan kirkon mission vahvistamiselle.
Miten synodaalisuus näkyy sinun ajattelussasi?
Luulen, että synodaalisuuden perusta on nöyryydessä. Kirkko ei ole ihmisten luoma tai omistama, vaan se kuuluu Kristukselle ja Pyhälle Hengelle. Synodaalisuus tarkoittaa, että kirkon tulee kuunnella, oppia ja kasvaa yhdessä, aina nöyryydessä ja luottamuksessa siihen, että Pyhä Henki johdattaa meitä.
Entä miten synodaalisuus näkyy katolisessa kirkossa täällä Suomessa?
Minua auttavat hiippakunnan hallinnossa ja johtamisessa viisi neuvostoa, kaksi toimikuntaa ja neljä osastoa ja Caritas. Olen perustanut uuden katekeesineuvoston ja uuden lakiasiainosaston sekä aktivoinut uudelleen Juventus Catholica -järjestön. Piispan tehtävässäni minua avustaa suoraan 89 henkilöä: 27 pappia, 3 nunnaa, ja 59 maallikkoa (28 naista ja 31 miestä). Sen lisäksi olen saanut ja saan koko ajan ajatuksia, ideoita ja neuvoja kymmenisiltä ihmisiltä hiippakunnasta ja sen ympäriltä. Arvostan sitä suuresti. Mielestäni on tärkeä ymmärtää, ettei kukaan pysty rakentamaan kirkkoa yksin. Nyt vain rukoilen ja pyydän teitä kaikkia rukoilemaan luottavaisesti piispainsynodin puolesta.
Kiitos haastattelusta, piispa Raimo!
Fides
