Olivier Messiaen 110 vuotta: Tunne ja rehellisyys ennen kaikkea!

Olivier Messiaen syntyi Avignonissa, Ranskassa, 10.12.1908. Tänä vuonna maestro täyttää siis näinä päivinä 110 vuotta. Messiaen oli lahjakas lapsi, jonka kirjallisesti sivistyneet (äiti oli runoilija, isä toimi englannin kielen opettajana ja kääntäjänä) vanhemmat laittoivat 11-vuotiaana opiskelemaan Pariisin konservatorioon. Sieltä erinomaisin arvosanoin valmistuttuaan nuori Olivier Messiaen sai opettajiensa, erityisesti Charles-Marie Widorin, suosituksesta vuonna 1930 paikan Sainte Trinité -kirkon urkurina. Tämän niin kutsutun organiste titulaire -paikan hän säilytti monien muiden toimiensa ohessa kuolemaansa asti. Hän kuoli 27. huhtikuuta 1992.

Olivier Messiaen oli aikansa säveltäjien joukossa ainutlaatuinen. Hän loi oman säveljärjestelmänsä, kielen, johon lopulta kuului musiikin parametrien koko kirjo asteikoista, soinnuista (harmonioista), aika-arvoista (rytmit) aina dynamiikkaan ja äänenväriin asti. Näitä niin kutsuttuja “modes a transpositions limitées”, joita suomeksi voisi ehkä kutsua “synteettisiksi moodeiksi” erotuksena vanhoista moodeista (joita kirkkosävellajeiksikin kutsutaan), Messiaen käytti tuotantonsa alkuajoilta lähtien, eli jo ennen 1940-lukua. Muita Olivier Messiaenin sävelkielelle tyypillisiä asioita olivat esimerkiksi linnunlaulun käyttö (toki nuotinnettuna, hän oli innokas ornitologi ja kulki nuottipaperin ja kynän kanssa bongailemassa lintuja) ja antiikin Kreikasta ja intialaisesta musiikista vaikutteita saanut rytmiikka. Messiaen oli myös harras katolilainen ja erilaiset mystiset teemat ja yleisestikin mystiikka leimaavat hänen sävellyksiään. Messiaen koki musiikkia myös synesteettisesti (kuten esimerkiksi “oma” Sibeliuksemmekin) eli hän näki sävelet ja sävellajit väreinä.

Urkusarja “La Nativite du Seigneur” on säveltäjän nuoruudenteos. Se syntyi kesällä 1935 Grenoblessa, vuoristomaisemissa, joista Messiaen paljon piti. Teos esitettiin ensimmäisen kerran 27.2.1936; sen yhdeksän osaa oli jaettu kolmelle urkurille. He olivat Daniel Lesur, Jean Langlais ja Jean-Jacques Grunenwald.

Sarjan aihe on, kuten nimestä voi päätellä, jouluinen. Sen osat ovat:

1.La vierge et l’enfant (Neitsyt ja lapsi)
2.Les bergers (Paimenet)
3.Desseins éternels (ikuisia suunnitelmia)
4.Le verbe (Sana)
5.Les enfants de Dieu (Jumalan lapset)
6.Les anges (Enkelit)
7.Jésus accepte la souffrance (Jeesus hyväksyy kärsimyksen)
8.Les mages (Tietäjät)
9.Dieu parmi nous (Jumala meidän keskellämme)

Sarja kuuluu urkutaiteen merkittäviin saavutuksiin ja virstanpylväisiin. 27-vuotias säveltäjä kertoo esipuheessaan käyttämistään moodeista ja augmentoiduista (lisätyistä) rytmeistä sekä uruilta toivomistaan äänenväreistä eli äänikertavalikoimasta, jota pitäisi käyttää, jotta teoksen luonne saataisiin oikein esille. Kokonaisuudessaan sarja kestää noin tunnin ja varsinkin sen viimeinen osa, Dieu Parmi nous, on monella tapaa ensimmäistä kertaa kuultuna tajunnan räjäyttävä kokemus.
Esipuheensa säveltäjä kuitenkin aloittaa sanoilla: “tunne ja rehellisyys ennen kaikkea” (l’émotion, la sincérité, d’abord). Mikä hyvä ohje kaikenlaiseen musiikin tai muunkin taiteen tekemiseen!
Suomessakin tätä Messiaenin merkittävää sarjaa kuullaan aina toisinaan. Viimeksi se on kokonaisuutena esitetty 10.12.2018 Tampereen tuomiokirkossa, urkurina Riikka Viljakainen. Osia sarjasta kuulee useamminkin, seuraavan kerran Helsingissä ainakin osan nro 9 Olaus Petrin kirkon lauantai-illan musiikkihartaudessa 29.12. klo 18, urkurina allekirjoittanut.

Pilvi Listo-Tervaportti

Lähteitä:

• http://www2.siba.fi/historia/1900/gallia_artikkelit/messiaen_gal.html
• https://web.archive.org/web/20081225162122/http://www.oliviermessiaen.net:80/biography/introduction
• https://www.nytimes.com/1992/04/29/arts/olivier-messiaen-composer-dies-at-83.html