Hyppää sisältöön

Katri Tenhunen – katolista kirjallisuutta suomeksi 

Hiippakunnan työntekijät tutuiksi

Helsingin katolisen hiippakunnan julkaisuvastaava Katri Tenhunen on työskennellyt hiippakunnan palveluksessa vuodesta 2010. Hänen työnsä keskittyy katolisen kirkon keskeisten asiakirjojen ja muun kirjallisuuden kääntämiseen, toimittamiseen ja julkaisemiseen. Lisäksi hän osallistuu liturgisten tekstien tarkastamiseen, erityisesti raamatuntekstien osalta. Tällä hetkellä yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään on katolisen Raamatun toimittaminen suomeksi. 

Tie katoliseen kirkkoon alkoi Turusta 

Katri Tenhunen syntyi vuonna 1977 Kiuruvedellä luterilaiseen perheeseen. Lukion jälkeen hän lähti vuonna 1996 opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon, aluksi pelkästä kiinnostuksesta. 

”Melko pian opinnoissa tuli vastaan kysymys, miksi oikein olen luterilainen. Perheen kanssa menimme kesällä 1997 lomalle Turkuun, ja äitini oli aivan sattumalta löytänyt matkaesitteestä tiedon, että Turussa on birgittalaisluostarin vieraskoti. Majoituimme siellä ja menimme kirkkoon messuun – ja se kosketti syvästi, jotenkin siellä tiesin, että tästä on otettava selvää. Heti Helsinkiin palattua etsin katolisen kirkon ja menin infokurssille, ja seuraavana keväänä 1998 minut otettiin katoliseen kirkkoon.” 

Helsingissä opinnot jatkuivat Vanhan testamentin eksegetiikan parissa. Erityisesti Raamatun alkukielet kiinnostivat Katria alusta lähtien. 

”Ensimmäisistä oppitunneista alkaen pidin hepreasta ja kreikasta. Septuaginta-tutkimus oli erikoisalaani ja väitöskirja on ollut tekeillä (monenlaisten töiden vuoksi ei kuitenkaan valmiiksi asti).” 

Myöhemmin isä Tuomo T. Vimpari kehotti Katria lähtemään Roomaan opiskelemaan katolista teologiaa. Ajatus kypsyi vähitellen, ja apurahojen turvin opinnot tulivat mahdollisiksi. 

”Opiskelin Angelicumissa neljä ja puoli vuotta, kandidaatin ja sitten lisensiaatin tutkinnon pääaineena dogmatiikka. Tällaisen katolisen teologisen ’perustan’ hankkiminen oli minulle tosi tärkeää, ja ajattelen, että sen kautta myös Helsingin opinnoistani on hyötyä.” 

Piispantalosta Katoliseen tiedotuskeskukseen 

Miten Katri sitten päätyi hiippakunnan palvelukseen? ”Tulin ensin piispa Teemun pyynnöstä piispan sihteeriksi 2010 vajaaksi vuodeksi, kun pitkäaikainen piispan sihteeri Auli Nukarinen toimi Stella Mariksen johtajana. Rooman-opintoni olivat vielä vähän kesken ja lisensiaatintutkinto valmistui myös tuon vuoden aikana. Se oli hyvin mielenkiintoinen vuosi ja hyvin etuoikeutettu tilaisuus oppia paljon hiippakunnan toiminnasta.” 

Vuonna 2011 Katri siirtyi piispantalosta Katoliseen tiedotuskeskukseen toimitussihteeriksi. Työnkuva oli aluksi pitkälti journalistinen, mutta muuttui vuosien mittaan yhä enemmän julkaisutoiminnaksi. 

”Tein siis tekstejä, uutisia ja juttuja Fidekseen ja nettisivulle, mutta vähitellen yhä enemmän myös kirjoja, paavien kiertokirjeitä ja muita julkaisuja, käännöksiä, tekstien tarkastamista ja sitten myös liturgisten tekstien tarkastusta.” 

Katolisen tiedotuskeskuksen työyhteisössä Katri oppi paljon myös siitä, kuinka katolisesta uskosta puhutaan suomeksi. Hän pitää oikean terminologian tuntemusta erityisen tärkeänä. 

”KATTissa opin paljon toisten jo tekemästä työstä siinä, kuinka katolisesta uskosta puhutaan suomeksi… jos katolisen teologian ja terminologian tuntemus puuttuu, kaikenlaisia katoliseen kirkkoon liittyviä uutisia ja tekstejä käännetään eri tiedotusvälineissä ja julkaisuissa helposti väärin.” 

Eksegeettisen koulutuksensa ansiosta Katri vastasi myös messun lukukappaleiden kirjojen tekstien tarkastamisesta. 

Vuonna 2018 hiippakunnan keskushallintoon muodostettiin kolme osastoa, ja Katolisen tiedotuskeskuksen tehtävät jaettiin viestintä- ja julkaisuosastoihin. Katrista tuli julkaisuosaston johtaja. 

”Jatkoin kirjojen ja muiden julkaisujen tekemistä, lisäksi tuli nyt kirjamyynti, liturgiset kirjat, julkaistavista kirjoista päättäminen jne. Vuonna 2026 uuden Pastoraalikeskuksen myötä nimike on nykyisin julkaisuvastaava; onneksi nyt kun toiminta on laajentunut ja Katoliseen kirjakauppaan on saatu oma kauppavastaava, voin keskittyä teksteihin.” 

Mitä julkaisuvastaavan työ käytännössä on? 

Julkaisuvastaavan työssä yhdistyvät kirjoittaminen, kääntäminen, tekstien tarkastaminen ja kirjojen toimittaminen. Mistä julkaistavat kirjat sitten löytyvät? 

”Julkaistavia kirjoja löydän sekä itse että muiden ehdotuksesta, eli monenlaisia kirjaideoita ja käsikirjoituksia tarjotaan. Yritetään tehdä sellaista katolista kirjallisuutta, mitä suomeksi tarvittaisiin eikä vielä ole saatavilla… ja sellaistahan on paljon.” 

Piispa Raimo Goyarrola on ollut aktiivinen kirjoittaja, ja hänen teoksiaan on julkaistu sekä alun perin suomeksi että käännöksinä. Esimerkiksi Jään murtaminen ilmestyi ensimmäisen kerran Espanjassa. 

Myös aiempien suomennosten uusintapainokset kuuluvat julkaisutoimintaan. Katri kertoo, että esimerkiksi Seppo A. Teinosen klassikkosuomennoksia on voitu julkaista uudelleen. 

”Käännöskirjoista tehdään sopimus alkuperäisen kustantajan kanssa. Joskus suomennan itse, joskus tarkastan ja työstän valmiiksi toisen kirjoittaman tai suomentaman tekstin. Graafikko Petri Kovács hoitaa kirjojen taiton ja ulkoasun sekä painoon toimittamisen.” 

Kielitaito on työssä luonnollisesti tärkeää. Katri on suomentanut julkaisuja italiasta, englannista, ruotsista, saksasta ja ranskasta. Hän tuntee myös Raamatun alkukielet ja latinan sekä ymmärtää muun muassa espanjankielistä teologista kirjallisuutta. 

”Olen aina pitänyt kielistä ja oppinut niitä helposti (olen varsin hiljainen ja luen ja ymmärrän useita kieliä paremmin kuin puhun…).” 

Entä mitkä julkaisut ovat jääneet erityisesti mieleen? 

”Muutamia mainitakseni omista suomennoksista Ratzingerin Johdatus kristinuskoon, Benedictus XVI:n Verbum Domini, paavi Franciscuksen Evangelii gaudium ja Laudato si’; Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja; Heikkojen voima -kokoelma Jeesus-lapsen Teresan hengellisestä kehityksestä. Muiden suomennoksista, jotka olen tarkastanut, Jeesus-lapsen Teresan Viimeiset keskustelut (suom. Pia Koskinen-Launonen) on todella koskettava.” 

Katolinen Raamattu suomeksi 

Yksi Katrin tärkeimmistä ja aikaa vievimmistä tehtävistä on parhaillaan katolisen Raamatun toimittaminen suomeksi. Hankkeessa yhdistyvät hänen raamatuntutkimuksen taustansa ja pitkä kokemuksensa katolisten tekstien tarkastamisesta. 

”Sitä varten tarkastan nyt koko Raamatun 1992/2007 käännösten tekstin samaan tapaan kuin messun lukukappaleissa on jo tehty, eli tarvittaessa olemme tehneet korjauksia liturgista käyttöä varten. Johdantoja, alaviitteitä ja rinnakkaispaikkaviitteitä varten pohjana on eräs italiankielinen raamattuversio. Kirjat tulevat olemaan katolisen Raamatun järjestyksessä, eli deuterokanoniset kirjat (lut. ’apokryfikirjat’) ovat omilla paikoillaan eivätkä liiteosana Vanhan testamentin lopussa.” 

Julkaisutyön ohella Katri osallistuu myös ekumeeniseen toimintaan. Hän edustaa katolista kirkkoa Suomen Pipliaseuran hallituksessa ja on ollut mukana Digimarkuksen ja UT2020:n ohjausryhmissä. Lisäksi katolilaisten ja luterilaisten välisessä teologisessa dialogissa on juuri alkamassa uusi vaihe. 

Kasvava hiippakunta ja tulevaisuuden toiveet 

Katri on saanut seurata hiippakunnan elämää ja kehitystä läheltä vuodesta 2010 lähtien. Millaisena hän näkee muutoksen? 

”Hiippakunnan selvän kasvun on toki voinut jokainen havaita, kirkot ovat täynnä, tiloja tarvittaisiin lisää… Aina rahaa on ollut liian vähän, resurssit pienet, mutta on tullut paljon uusia voimia ja ihmisiä työhön mukaan.” 

Entä millaisena hiippakunta voisi näyttäytyä kymmenen vuoden kuluttua? 

”Olen huono ennustamaan tulevaisuutta… Olen ollut katolilainen 28 vuotta. En olisi yhtään vuonna 1998 osannut aavistaa, kuinka paljon hiippakunta ehtisi kasvaa vuoteen 2026 mennessä.” 

Yksi asia on kuitenkin erityisesti Katrin mielessä: sääntökuntien ja etenkin sisarten tulevaisuus Suomessa. 

”Yksi asia, jota toivoisin, olisi lisää sääntökuntia, erityisesti sisaria. On tullut lisää pappiskutsumuksia omasta hiippakunnastamme, lisää sekä syntyperäisiä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia Suomessa kasvaneita pappeja. Se on tärkeää (vaikka ei tietenkään ole tärkeintä, että pappi on Suomesta lähtöisin, vaan että hän on hyvä pappi, joka julistaa Kristusta ja tuntee hyvin suomalaisen kontekstimme, ja sellaisia ulkomailta tulleet pappimme ovat). Sisarten ja sääntökuntien määrä taas on vähentynyt. Naisten kutsumuksia kirkossa on hyvin monenlaisia ja hyvin rikkaita, toivoisin niiden vahvistumista meilläkin.” 

Kirjallisuus evankelioimisen välineenä 

Mitä Katri sitten toivoo omalta työltään ja hiippakunnan julkaisutoiminnalta tulevina vuosina? 

”Erityisesti katolinen Raamattu valmiiksi. Tietysti toivoisin, että monenlainen katolinen kirjallisuus saisi enemmän lukijoita, kirjallisuushan on omalta osaltaan evankelioimisen väline. Uusia kanavia myös, e-kirjoja ja äänikirjoja ei meillä vielä ole… Kaikkeen eivät omat resurssit riitä, Hemmingus ja Studium Catholicum myös ovat julkaisseet katolista kirjallisuutta ja sille on tilaa, yhteistyö on arvokasta.” 

Lopuksi Katri haluaa rohkaista Fideksen lukijoita kertomaan omista kirjatoiveistaan. Julkaisuehdotuksia otetaan mielellään vastaan, vaikka kaikkia ajatuksia ei voidakaan heti toteuttaa. 

”Jos on ehdotuksia siitä, millaista katolista kirjallisuutta tai mitä kirjoja haluaisitte saada suomeksi, niitä otan aina mielelläni vastaan. Kaikkia ei voida toteuttaa, tai ei ehkä voida tehdä heti, mutta joskus hyvä ajatus jää hautumaan ja aikanaan toteutuu…” 

Haastattelun teki Meisa Dano 
Pastoraalikeskuksen toiminnanjohtaja

Jaa somessa:


Muut aihepiirit