Jäsenrekisteriin merkittyjä katolilaisia oli Suomessa vuodenvaihteessa 2025–2026 yhteensä 18 446. Hiippakunnan kasvu jatkuu siis edelleen tasaisen vahvana, mistä myös ahtaaksi käyvät kirkot kertovat. Viime vuodesta nettokasvua oli lähes tuhannen henkilön verran, mikä tarkoittaa noin 5,6 prosentin kasvuvauhtia. Kasvua tapahtui selvästi lähes kaikissa seurakunnissa.
Helsingin seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on jo yli 10 500 henkeä, kasvua on yli 800 jäsenen verran, tosin osittain kasvun poikkeuksellisen suurta määrää selittää vanhan ja uuden jäsenrekisterin kirjausten viive, joka näkyi nimenomaan Marian seurakunnan luvuissa viime vuonna. Niinpä Marian seurakunnan voimakas kasvu lienee osittain tilastokorjausten syytä.
Muiden seurakuntien osalta suhteellisesti suurinta kasvu sen sijaan oli Kuopion Pyhän Joosefin seurakunnassa, jossa kasvuprosentiksi saatiin peräti 17,4 %. Reipasta kasvua oli myös Tampereella, 5,2 %, ja katedraaliseurakunnassa, 3,5 %. Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta on edelleen Suomen suurin katolinen seurakunta, jäseniä oli vuodenvaihteessa 5451.
Kotimaisia kieliä puhuu äidinkielenään n. 44 % jäsenistä, tosin tilastoissa on tältä osin puutteita. Suomen ja ruotsin kielen asema on kuitenkin edelleen säilynyt vahvana eikä kielitilanteen mahdollinen muuttuminen näytä tapahtuvan ainakaan nopeasti.
Seurakuntien jäsenmäärä on kasvanut kasteiden (248) ja kirkkoonottamisen (94) kautta, muista syistä ja maahanmuuton seurauksena (547). Vastaavasti jäsenmäärä väheni esimerkiksi kuolemien (47), muualle muuttamisen (17) ja kirkosta eroamisen (91) kautta. Kokonaiskasvuun vaikuttaa myös rekisteröintiviive sekä muuttoliike hiippakunnan sisällä ja hiippakuntien välillä.
Sakramentteja ja opetusta
Ensikommuunion sai vuonna 2025 yhteensä 344 seurakuntalaista. Vastaavasti vahvistuksen sakramentti annettiin 277 seurakuntalaiselle. Avioliittoja solmittiin hiippakunnan alueella yhteensä 41 kappaletta, niistä 13:ssa molemmat osapuolet olivat katolilaisia. Ensikommuuniolasten määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa.
Tällä hetkellä ei ole saatavilla kattavaa tietoa siitä, kuinka paljon lapset ja nuoret osallistuvat lakisääteiseen oman uskonnon opetukseen kouluissa tai saavat samansisältöistä opetusta esimerkiksi niin sanottujen lauantaikurssien yhteydessä. Tilanne on haastava, koska tieto olisi tärkeää sekä opetuksenjärjestäjille että hiippakunnan ja seurakuntien työlle.
Menneiden vuosien rekisterimerkintöjä tehdään edelleen
Hiippakunnan uusi jäsenrekisteri otettiin käyttöön kunnolla oikeastaan vasta viime vuonna, ja yhä vielä on kirjaamatta paperidokumenteilla olevia rekisterimerkintöjä menneiltä vuosilta. Arvio rekisterin todellisesta jäsenmäärästä voi sen takia laahata vielä jonkin verran todellisuuden perässä. Voi olla, että todellisuudessa liikutaan jo noin 20 000 rekisteröidyn katolilaisen määrässä.
Fides