Tiedote 16.5.2025
Pyhän Olavin seurakunta on käynnistänyt kirkon tonttia koskevan asemakaavan muutoksen osoitteessa Yrjönkatu 36, 40100 Jyväskylä. Muutos koskee koko tonttia, joka jaetaan kahteen korttelialueeseen: asuinkerrostalojen korttialueeseen (AK-1) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeseen (YK/s).
Kirkkorakennus, joka on ollut käytössä jo 63-vuotta, on suojeltu rakennusperinnön suojelusta annetulla lailla. Uudessa asemakaavassa tarkoituksena on säilyttää kirkkorakennus katolisen seurakunnan käytössä ja sallia seurakunnan kokoustilojen sijoittaminen kirkon kellarikerrokseen. Kaavassa myös esimerkiksi osoitetaan kirkolle sallittu rakennusoikeus, mikä nykyisestä kaavasta puuttuu kokonaan.
Kirkkorakennus on säilynyt kohtuullisen hyvin, mutta ikääntyneenä se vaatii jo peruskorjausta. Myös esimerkiksi kirkon lasimaalausten kunnostaminen on tehtävä kiireellisesti. Asemakaavan päivittäminen luo suotuisat edellytykset seurakunnan tilatarpeiden tyydyttämiselle ja talotekniikan uudistamiselle suojelutavoitteiden mukaisesti.
Asuinrakennus, joka sijaitsee nykyisellä tontilla, ei sen sijaan kuulu suojelupäätöksen piiriin. Rakennus on toiminut sisarten luostarina, lastentarhana ja asuntolana. Siinä on ollut myös seurakunnan toimitiloja ja pappila. Sekä luostari- että lastentarhatoiminta on päättynyt. Opiskelija-asuntolatoiminta puolestaan ei kuulu seurakunnan ydintoimintoihin eikä sen harjoittaminen ole osoittautunut kannattavaksi seurakunnan voimavaroilla.
Asuinrakennus on yli 60 vuoden aikana päässyt huonoon kuntoon. Sen talotekniikka ei vastaa nykyajan vaatimuksia ja sen rakenteet eivät salli tarkoituksenmukaisia tilajärjestelyjä asuinrakennukseksi. Seurakunnalla ei siis ole käyttöä nykyiselle asuinrakennukselle. Asemakaavan muutos mahdollistaa sen, että rakennus voidaan purkaa ja tilalle voidaan rakentaa uusi asuin- ja liikerakennus.
Lisätietoja
Pyhän Olavin seurakunta
Kirkkoherra Anders Hamberg
Katolinen kirkko Suomessa
Talousjohtaja Tommi Reinikainen
Jyväskylän kaupunki
Kaavoitusarkkitehti Virva Hannula
Historiallista taustaa
Katolinen Pyhän Olavin seurakunta on toiminut Jyväskylässä vuodesta 1949 alkaen. Tuohon aikaan siihen tuli kuulumaan lähes koko Suomi Helsingin ympäristöä ja Lounais-Suomea lukuun ottamatta. Seurakunnan perustamista oli edeltänyt kappelin ja pappilan perustaminen Vaasankadulla sijainneeseen kiinteistöön. Sinne oli muutettu Lahdesta, johon taas oli sodan seurauksena siirretty aikaisemmin Viipurissa ja Terijoella toimineet seurakunnat. Seurakunnan perustamisen aikoihin kiinteistö sai myös pienen kellotelineen risteineen.
60-luvun alussa etsittiin kasvavalle seurakunnalle uutta paikkaa. Sellainen löytyi Yrjönkadulta, ja rakennustyöt alkoivat syksyllä 1961. Piispa Gulielmus Cobben vihki uuden kirkon ja seurakuntakeskuksen käyttöön 26.8.1962. Uutta kirkkorakennusta pidettiin hyvin onnistuneena ja sopivana pienen seurakunnan tarpeisiin. Sen suunnittelija oli lääninarkkitehti Olavi Kivimaa, lasimaalaukset olivat hollantilaisen taiteilijan René Groenenin käsialaa, seinäreliefi ja kastemalja hollantilaisen Lou Manchen, ristintie sveitsiläisen Albert Widerin ja alttari ja ambo irlantilaisen Christopher Ryanin luomuksia. Alakerrassa sijaitsi tilava seurakuntasali. Pappilassa oli tilaa kahdelle papille ja muutamille vieraille. Rakennuksessa olivat lisäksi lastentarhahuoneisto, sisarten asunnot ja ylimmässä kerroksessa tilat 15 opiskelijalle.
Seurakunnan papisto koostui alkuvuosina kokonaan Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunnan (SCJ) jäsenistä. Heti syksyllä 1962 seurakuntaan tuli hollantilaisia pyhän sydämen sisaria pitämään leikkikoulua lapsille. Vuonna 1976 vetovastuu siirtyi puolalaisille ursuliinisisarille, jotka toimivat seurakunnassa aina viime vuosiin saakka, kunnes heidän pitämänsä päiväkoti, Nunnala, jouduttiin sulkemaan.
Pyhän Olavin seurakunta on yksi kahdeksasta yleismaailmalliseen katoliseen kirkkoon kuuluvasta seurakunnasta Suomessa. Nämä seurakunnat kuuluvat koko Suomen alueella toimivaan Helsingin katoliseen hiippakuntaan. Suomessa katolilaisia on seurakuntien rekisterissä noin 18 000, mutta todellisen lukumäärän uskotaan olevan tuhansia suurempi. Katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa vuosittain sadoilla uusilla jäsenillä – maahanmuuton, kasteiden ja kirkkoonliittymisten takia.
Lähteet
– Kalevi Vuorela: Finlandia Catholica. Studium Catholicum, Helsinki, 1989.
– Slegers – Laukama: Jyväskylän Pyhän Olavin kirkko. 1970.
– Katolinen kirkko Suomessa / Viestintä: info@katolinen.fi.