Kesämatka Sardinian pääkaupunkiin Cagliariin tutustutti jälleen yhteen Neitsyt Marian titteliin.
Sardinia – Välimeren kiistelty saari
Välimeren toiseksi suurin saari Sardinia on ollut vuosituhansien ajan monien kansojen ja valtakuntien tavoittelema. Foinikialaiset ja karthagolaiset perustivat sinne kauppapaikkoja jo antiikin aikana, minkä jälkeen saari kuului vuosisatojen ajan Rooman valtakuntaan. Länsi-Rooman kukistuttua Sardinia siirtyi vandaalien ja myöhemmin Bysantin hallintaan.
Keskiajalla saari jakaantui neljään käytännössä itsenäiseen tuomarikuntaan (giudicati), joiden hallitsijoista käytettiin nimitystä giudice eli tuomari. Tuomarikunnat puolustivat itsenäisyyttään niin Pisan kuin Genovankin vaikutusvaltaa vastaan.
Vuonna 1297 paavi Bonifatius VIII perusti Sardinian ja Korsikan kuningaskunnan ja läänitti sen Aragonian kruunulle. Aragonialaiset aloittivat Sardinian valloituksen vuonna 1323. Cagliarin edustalle Bonarian kukkulalle rakennettiin linnoitus, jonka suojissa käytiin ratkaisevia taisteluita Pisan joukkoja vastaan.
Juuri näihin vuosiin ajoittuu myös Bonarian pyhäkön synty. Kukaan ei vielä tuolloin voinut aavistaa, että kukkulalle rakennetusta vaatimattomasta kirkosta kasvaisi vuosisatojen kuluessa koko Sardinian merkittävin Neitsyt Marian pyhäkkö.
Hyviä tuulia
Legendan mukaan Välimerellä purjehtinut espanjalainen kauppalaiva joutui vuonna 1370 ankaraan myrskyyn Sardinian edustalla. Kun kaikki muu lasti oli jo heitetty mereen, laivaan jäi enää yksi painava arkku. Kun sekin työnnettiin aaltoihin, myrsky tyyntyi välittömästi.
Arkku ajautui Cagliarin rantaan Bonarian kukkulan juurelle. Uteliaat ihmiset eivät saaneet sitä liikahtamaan, kunnes paikalle kutsuttiin mercedaariveli. Hänen onnistui nostaa arkku vaivatta. Sen sisältä löytyi Neitsyt Marian patsas, joka kantoi Jeesus-lasta sylissään. Marian kädessä ollut kynttilä paloi edelleen, vaikka arkku oli ollut pitkään meressä.
Tämän legendan ympärille on rakentunut yksi Sardinian tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista: Bonarian Neitsyt Marian pyhäkkö.
Pyhäkkö sijaitsee Cagliarin kaupungin itälaidalla kukkulalla, joka näkyy kauas merelle. Vuosisatojen ajan se oli ensimmäinen maamerkki, jonka satamaan saapuvat merimiehet näkivät. Ei olekaan yllättävää, että juuri tänne tultiin kiittämään myrskystä pelastumisesta ja rukoilemaan turvallista matkaa.
Bonarian Neitsyt Maria tunnetaankin erityisesti merenkulkijoiden suojelijana. Hänen espanjankielinen nimensä Nuestra Señora de los Buenos Aires tarkoittaa kirjaimellisesti ”hyvien tuulten Neitsyttä”. Italialainen nimitys Bonaria viittaa niin ikään hyvään ilmaan ja suotuisiin tuuliin.
Kirkossa on edelleen nähtävissä runsaasti merimiesten lahjoittamia kiitoslahjoja eli ex voto -esineitä, jotka kertovat koetuista pelastumisista.
Aragonialaisten rakentama kirkko
Pyhäkkö oli siis jo olemassa ennen Bonarian ihmettä. Bonarian kukkulalle rakennetun linnoituksen yhteyteen nousi vuosina 1324–1325 pieni goottilainen kirkko. Se on nykyään Sardinian vanhin säilynyt katalonialaisgoottilainen kirkkorakennus. Kristinusko itsessään on saarella kuitenkin paljon vanhempaa perua.
Vuonna 1335 kuningas Alfonso IV lahjoitti Bonarian kirkon mercedaariveljille, jotka ovat siitä lähtien huolehtineet pyhäköstä.
Kun Marian patsaan kerrottiin saapuneen ihmeellisesti mereltä muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, kirkosta tuli nopeasti koko Sardinian merkittävin Neitsyt Marian pyhiinvaelluskohde. Patsas on edelleen kunnioitettavana vanhassa pikkukirkossa.
1700-luvulla vanhan kirkon viereen alettiin rakentaa huomattavasti suurempaa basilikaa. Työt etenivät hitaasti, ja rakennus valmistui lopullisesti vasta vuonna 1926. Samana vuonna paavi Pius XI korotti sen pienen basilikan arvoon (basilica minor).
Sardinian suojelija ja nimenantaja
Bonarian Neitsyt Marian kunnioitus levisi vähitellen koko saarelle. Vuonna 1907 pyhä paavi Pius X julisti Bonarian Neitsyen Sardinian pääsuojelijaksi. Samalla hänen asemansa Italian merenkulkijoiden suojelijana vahvistui.
Bonarian Neitsyen juhlaa vietetään vuosittain 24. huhtikuuta. Tuolloin Marian patsas kuljetetaan juhlakulkueessa meren rantaan muistuttamaan legendasta, josta koko hartaus sai alkunsa.
Vaikka pyhäkön syntyyn liittyvä kertomus kuuluu hurskaan perimätiedon piiriin eikä ole historiallisesti todennettavissa, sen hengellinen sanoma on säilynyt muuttumattomana: Kristuksen äiti johdattaa lapsensa turvallisesti myrskyjen halki.
Bonarian pyhäkön vaikutus ulottuu kuitenkin paljon Sardiniaa kauemmas. Kun espanjalaiset purjehtijat ja tutkimusmatkailijat lähtivät Atlantin yli kohti Etelä-Amerikkaa, he veivät mukanaan myös Bonarian Neitsyen kunnioituksen. Río de la Plata -joen suulle perustettu uusi satama sai nimekseen Puerto de Nuestra Señora de los Buenos Aires – Hyvien tuulten Neitsyen satama. Ajan myötä sataman ympärille kasvoi suuri kaupunki ja sen nimi lyheni muotoon Buenos Aires.
Neitsyt Marian henkäyksiä
Harva tulee ajatelleeksi, että Argentiinan pääkaupungin – ja edellisen paavin kotikaupungin – nimi juontuu pienestä sardinialaisesta pyhäköstä ja keskiaikaisesta Marian patsaasta. Vaikka kaupungin ja pyhäkön välillä on valtameri, niiden historia yhdistyy samaan Marian titteliin: Hyvien tuulten Neitsyt.
Bonarian pyhäkkö muistuttaa siitä, että kirkon historia rakentuu usein odottamattomista yhteyksistä. Pieni kirkko Välimeren saarella on jättänyt jälkensä maailmankartalle.
Sardinian pääkaupunki Cagliari tunnetaan nykyisin monista nähtävyyksistään, mutta Bonarian kukkulalla sijaitsevaa pyhäkköä pidetään sen hengellisenä sydämenä. Sinne saapuvat niin paikalliset kuin pyhiinvaeltajatkin sytyttämään kynttilän, kiittämään turvallisesta matkasta tai pyytämään voimaa elämän myrskyihin.
Ehkä juuri siinä piilee Bonarian Neitsyt Marian vetovoima. Legendan yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta sen sanoma on ajaton: pimeimmänkin myrskyn keskellä palaa valo, joka ei sammu. Neitsyt Marian henkäisemät suopeat tuulet suojaavat sekä itäistä että läntistä pallonpuoliskoa. Suojelkoot ne kaikkia matkalla olijoita.
Marko Tervaportti
MERCEDAARIEN SÄÄNTÖKUNTA
Nimitys ”mercedaarit” tulee pyhän Petrus Nolascon Aragoniassa vuonna 1218 perustamasta sääntökunnasta Ordo Beatae Mariae de Mercede Redemptionis Captivorum (Armeliaisuuden Neitsyt Marian sääntökunta vangittujen lunastamista varten). Sen sääntökuntalyhenne on O. de M. tai suomalaisen tavan mukaan ODEM.
Sääntökunta on avoin sekä miehille että naisille. Tavanomaisten kolmen sääntökuntalupauksen lisäksi sen jäsenet antavat neljännen lupauksen: he sitoutuvat tarvittaessa asettamaan oman vapautensa ja henkensä alttiiksi kristittyjen vankien vapauttamiseksi. Sääntökuntaan kuuluu noin 600 veljeä, joista suurin osa on pappeja, sekä satakunta sisarta.