Lahjoitusten turvin Caritas pystyy tukemaan Suomessa asuvia ihmisiä. Caritas ohjaa, neuvoo ja tukee maahan muuttaneita sekä auttaa taloudellisesti vähävaraisia. Monet lapset ja nuoret saavat tukea leirimaksuihin. Joulun alla Caritas jakaa ruokalahjakortteja perheille ja yksittäisille kotitalouksille, jotka eivät saa muualta apua.
Monilla pienituloisilla perheillä on vaikeuksia tarjota lapsilleen kesällä mielekästä tekemistä. He eivät aina tiedä, miten selvitä loma-ajan kuluista tai leirimaksuista. Caritaksen leirituki antaa näille perheille taloudellista helpotusta. Kesän lähestyessä tuen tarve on suurimmillaan.
”Leirituki on tärkeä, jotta lapset ja nuoret pääsisivät kotiympyröistä pois. Monelle lapselle leiriviikko on ainoa kesäloman erityinen tapahtuma. Kun autat lapsiperheitä, tuot heille ikimuistoisen leirikokemuksen”, kertoo Caritaksen sosiaalineuvoja Hannele Liukkonen.
Palkkarahat eivät riitä leirimaksuihin
Millaisessa tilanteessa autettavat perheet sitten elävät? Leiritukea saavat perheet ovat usein pienituloisia perheitä, joissa vanhemmat ovat epäsäännöllisissä työsuhteissa. He eivät useinkaan ole sosiaalipalveluiden piirissä. Toimeentulotukea ei saa, jos perheillä on tuloja. Työstä huolimatta rahat eivät riitä kaikkeen. Elämä on kallista, ruuan hinta ja asumiskulut ovat nousseet. Tyypillisessä leiritukea saavassa perheessä on monta energistä lasta. He ottavat yhteyttä Caritakseen joko suoraan tai leirin järjestäjän kautta. Sosiaalineuvoja arvioi, voiko tukea saada muuta kautta. Jos ei, leirimaksuun saa tukea Caritaksesta. Perheelle jää pieni omavastuuosuus itse maksettavaksi. Leirituen mahdollisuutta arvioitaessa kartoitetaan, että perhe saa varmasti heille kuuluvat yhteiskunnan etuudet ja palvelut.
Leiritoiminta on tärkeä apu perheen kesäkuukausille, sillä epäsäännölliset työt harvoin mahdollistavat yhteisiä lomia tai lomiin ei ole varaa. Se, että edes perheen vanhimmat lapset pääsevät hetkeksi pois kaupungista leireille, tuo hengähdystauon sekä aikuisille että lapsille. Lapset saavat mielekästä tekemistä ja ruokaa vatsan täydeltä. Vanhemmat saavat pienen tauon lasten hoidosta sekä ruokamaksuista. Lomamuistot ja kokemukset ovat tärkeitä.
Nuorilla on usein hoitovastuuta pienemmistä sisaruksista ja he ovat tietoisia vanhempien tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Aina nuoret eivät uskalla kysyä lupaa saatikka rahaa, että pääsisivät osallistumaan esimerkiksi vahvistusleirille. Eräs 14-vuotias tunnollinen esikoinen toivoi kovasti pääsevänsä leirille, mutta ei halunnut jättää vanhempia pulaan. Hän tiesi olevansa kesälomilla vastuussa nuorempien sisaruksiensa hoidosta ja leirimaksu olisi lisäkulu vanhemmille. Caritaksen ohjauksen turvin, esikoinen uskalsi ottaa asian puheeksi perheessä. Lopulta leirimaksuun järjestyi apu ja myös nuoren poissaolon ajaksi perheelle järjestyi apua pienempien sisaruksien hoitoon, jotta vanhemmat pystyivät olemaan töissä iltaisin.
Caritas pystyy myöntämään leiritukea ja ruokalahjakortteja vain lahjoitusten turvin. Vuonna 2024 leiritukea sai yhteensä 35 lasta viidellä eri leirillä. Tarve tuelle kasvaa, joka vuosi.
”Sekä leirituen että ruokalahjakorttien kyselijöitä oli paljon enemmän, mitä pystyimme auttamaan. Siksi olemme hyvin kiitollisia kaikista niistä lahjoituksista, joita olimme saaneet”, sosiaalineuvoja Hannele kertoo. Hän tietää ja tuntee hyvin perheiden taloudellisen tilanteen ja yhä kiristyvän hädän osa-aikatöiden vähentyessä.
Ohjaus ja neuvonta auttavat eteenpäin
Tärkeä osa Caritaksen Suomessa tehtävää työtä on ohjaus ja neuvonta. Ihmisten kysymykset liittyvät keskeisiin arkielämän aiheisiin, kuten sosiaaliturvaan, terveyspalveluihin, asumiseen, oleskelulupaan ja työllistymiseen sekä opiskeluun. Neuvojaan voi olla yhteydessä voi olla joko puhelimitse, sähköpostitse tai tulla paikan päälle. Monet ovat Suomeen maahan muuttaneita. Caritaksen auttamisperiaatteisiin kuuluu, että ihmiset eivät ole pelkästään avun kohteena, vaan ihmisiä kannustetaan osallistumaan joko Caritaksen, seurakuntien tai muiden järjestöjen toimintaan. Vuonna 2024 neuvontaa ja ohjausta sai yhteensä 86 ihmistä, jonka lisäksi oli yksittäisiä yhteydenottoja ja kyselyitä, joita ei erikseen tilastoida.
Caritas kehitti aikoinaan vapaaehtoisen ideasta syntyneen ystäväkahvila- konseptin, jonka idea on hyvin yksinkertainen. Kokoontua yhteen juomaan kahvia tai teetä ja syömään voileipiä. Ihmiset voivat kokoontua Caritaksen toimistolle ja jutella, mutta myös ottaa puheeksi omaa elämää painavia asioita. Tämä on tapa tuoda virkistystä ja vaihtelua usein yksinäisten ihmisten elämään. Kahvilatoiminta on laajentunut niin, että kahvila iltoina on kauppa auki pitempään ja toimintaan osallistuu esimerkiksi vapaaehtoisia Caritas nuoria. Myös aikuiset vapaaehtoiset on huomioitu:
”Pidämme kahvihetken ruoka-avun vapaaehtoisten kanssa ruuanjako päivinä. Osallistujat ovat valtaosin maahanmuuttajataustaisia. Keskustelun aiheina suomen ovat kielen oppiminen ja yhteiskunnalliset teemat”, sosiaalineuvoja Hannele kertoo.
Suomen Caritas kuuluu Stadin safka -jakeluverkostoon. Helsingin kaupunki organisoi hävikkiruuan jakelun eri järjestöille, jotka pakkaavat ja jakavat ruuan eteenpäin ihmisille. Caritaksen ovella jaetaan vapaaehtoisten avulla kaksi kertaa kuukaudessa hävikkiruokaa noin 30 kassia kerrallaan.
”Hävikkikasseja noutaa hyvin moninainen joukko, nuorista aikuisista senioreihin, useista eri Suomessa asuvista kansallisuuksista. Osa käy joka kerta ja osa satunnaisesti. Hieman yli puolet ovat maahanmuuttajataustaisia”, kertoo Hannele.
Seurakuntayhteistyö lämmittää
Viime joulun alla Pyhän Marian seurakunta organisoi Lämmin joulu -tapahtuman, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa Caritas oli mukana. Sosiaalineuvojan lisäksi tapahtumassa avustivat YoungCaritas vapaaehtoiset. Liian moni viettää joulua yksin ja siksi ennen joulua järjestettävä joulujuhla on tärkeä juuri heille.
”Tarjosimme jouluruokaa, yhdessäoloa ja joulumusiikkia. Vieraanamme oli yhteensä 14 henkilöä”, kertoo Hannele.
Tärkein joulun ajan tuki yhdessä seurakuntien kanssa on katolisten seurakuntien kirkkoherrojen kautta jaetut ruokalahjakortit. Viime joulukuussa Caritas osti lahjoitusvaroin 70 ruokalahjakorttia ja lähetti ne eri seurakuntien kirkkoherroille. He lahjoittivat kortit seurakuntalaisilleen. Kortteja meni 37 kappaletta yksin asuville ja 33 perheille.
Lahjoitukset mahdollistavat leirituen, joululahjakortit sekä henkilökohtaisen neuvonnan ja yhteisölliset tilaisuudet. Voit tehdä lahjoituksen joko Caritaksen verkkosivuilla osoitteessa caritas.fi/paastokerays-2025/ tai lahjoittamalla suoraan Caritaksen tilille:
- Saaja: Suomen Caritas ry
- Tili: FI73 8000 1270 1545 04
- Viite: 2257
- Mobile Pay: 95959 (viesti: Paasto)
- Keräyslupa: RA/2022/218